Museovirasto jakoi valtionavustuksia ammatillisten museoiden innovatiivisille hankkeille

Avustusten tarkoituksena on lisätä kulttuuriperinnön ja taiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kehittämällä uudenlaisia toimintamalleja sekä edistämällä Museopoliittisen ohjelman tavoitteita ja YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden mukaista kestävää kehitystä. Avustuksilla tuetaan kulttuuriperintötyötä, joka on sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää. 

Museovirasto vastaanotti 37 hakemusta, ja haettu kokonaissumma oli 1 173 418 euroa. Avustusta myönnettiin 16 hankkeelle. Avustussummat vaihtelivat 8 000 eurosta 35 000 euroon. 

Museoalan yhteisten toimintamallien luominen 

Tänä vuonna yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi museoalalle jaettavien yhteisten toimintamallien kehittäminen. Hankkeissa suunnitellaan malleja esimerkiksi metsä-, luonto- ja kestävyyskasvatusta painottavaan museopedagogiikkaan sekä tila- ja aikasidonnaisten taidemuotojen käsittelyyn museoissa. 

Helsingin kaupunginmuseon luotsaamassa usean museon yhteishankkeessa vastataan opetus- ja kulttuuriministeriön Museopoliittisessa ohjelmassa tunnistettuun tarpeeseen laatia museoille tutkimuspolitiikan muistilista. 

“Tutkimuspolitiikan muistilista on tarkoitettu museoiden tutkimuspoliittisen ajattelun ja osaamisen edistämiseen. Sen pohjaksi laaditaan tutkimuspoliittinen ohjelma, jonka hankkeen työryhmä koostaa museokentän yhteistä keskustelua varten kevään 2026 aikana. Työskentelemme tiiviissä vuoropuhelussa museokentän kanssa, jotta saamme kattavan käsityksen museoiden nykyisistä tutkimuspolitiikkaan liittyvistä asiakirjoista sekä niiden kehittämistoiveista,” kertoo Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss. 
 
Hankkeen työryhmän jäseniä ovat AD-museo, Ateneumin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, KAMU Espoon kaupunginmuseo, Suomen Metsämuseo Lusto ja Vantaan kaupunginmuseo.  

Ajankohtaisiin tarpeisiin vastaavat hankkeet museoissa 

Avustettavissa hankkeissa museot haluavat vastata myös ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Hankkeissa muun muassa varaudutaan kulttuuriomaisuuden säilymiseen digitoimalla taideteoksia sekä kutsutaan eri ryhmiä osallistumaan kullankaivuun liittyvän kulttuuriperinnön kerrontaan ja tallentamiseen. 

Turun taidemuseon hanke puolestaan pyrkii hidastamaan ja syventämään museokokemusta kokeilemalla uusia tilallisia, pedagogisia ja viestinnällisiä ratkaisuja, jotka tukevat tietoista läsnäoloa ja taiteen syvällistä kohtaamista. Kokeiluissa tarkastellaan esimerkiksi esillepanoa, akustiikkaa ja estetiikkaa, jotta aistiärsykkeitä voidaan vähentää ja mahdollistaa hidas, keskittynyt katsominen. 

”Hanke uudistaa toimintakulttuuriamme hitauden ja tietoisen läsnäolon näkökulmasta ja tuo esiin taidemuseoiden mahdollisuuden toimia vastavoimana: pysähtymiseen, hiljentymiseen ja tietoiseen läsnäoloon kannustavana tilana, jolla on potentiaali edistää ymmärrystä, hyvinvointia ja mielenrauhaa. Marraskuussa avautuvan kokoelmanäyttelyn kautta pohdimme, miten voimme antaa tilaa herkkyydelle nykymaailmassa”, kuvaa Turun taidemuseon yleisötyön amanuenssi Elli Liippo. 

Avustukset kehittävät laajasti koko alaa 

Ammatillisten museoiden innovatiiviset avustukset tarjoavat museoille mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja toteuttaa matalan kynnyksen kokeiluja. On tärkeää, että museot jakavat hankkeiden tulokset koko museokentän hyödynnettäväksi. Näin vahvistetaan museoiden – ja laajemmin kulttuuriperinnön ja taiteen – yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 

Museoiden innovatiiviset avustukset ovat kehittäneet museokenttää jo pitkään, sillä Museovirasto on myöntänyt niitä ammatillisille museoille vuodesta 2001 lähtien. 

Museoviraston myöntämiä valtionavustuksia voi tarkastella valtionhallinnon yhteisessä Tutkiavustuksia.fi-palvelussa.