UTAK: Valtion omaisuutta myytävä miljardeilla, jos finanssipolitiikan sääntöihin ei saada helpotuksia

Sekä EU:n finanssipolitiikan säännöt että kotimainen velkajarrulainsäädäntö perustuvat julkisen bruttovelan tason ja kehityksen tarkasteluun. Tosiasiassa kuitenkin nettovelka antaa paremman kuvan velkakestävyydestä, Lauri Holappa toteaa.

Bruttovelalla mitattuna Suomi kuuluu jo EU:n seitsemän velkaantuneimman valtion joukkoon. Sen sijaan nettovelkaa tarkasteltaessa Suomi on edelleen eräs vähiten velkaantuneista jäsenvaltioista, vaikka työeläkeyhtiöiden varallisuus jätettäisiin tarkastelun ulkopuolelle.

- Monella EU:n jäsenvaltiolla on hyvin vähäistä rahoitusvarallisuutta. Nettovelalla mitattuna muun muassa Saksa on Suomea selvästi velkaantuneempi. Vaikka työeläkeyhtiöt jätettäisiin huomiotta, on nettovelka-asteemme vain hiukan reilussa 40 prosentissa, Holappa jatkaa.

Rahoitusvarallisuuden sivuuttaminen velkakestävyysarvioissa johtaa liian pessimistiseen kuvaan Suomen julkisen talouden tilasta sekä liioiteltuihin sopeutusvaatimuksiin. Monessa maassa brutto- ja nettovelka-asteiden erot eivät ole erityisen suuria, mutta nimenomaan Suomi kärsii julkisen sektorin rahoitusvarallisuuden sivuuttamisesta.

- Parasta olisi, että sääntöihin saataisiin joustoa. Jos tämä ei ole mahdollista, on syytä pohtia hyvin merkittäviä osakeomistusten myyntejä, Holappa arvioi.

Parlamentaarisen finanssipoliittisen työryhmän valmistelemat 8–11 miljardin euron nettosopeutukset olisivat UTAKin alustavien laskelmien perusteella vakava isku kotimaiselle kysynnälle. Vaarana olisi talouskasvun hyytyminen jälleen sekä työttömyyden jämähtäminen vuosiksi ennätystasolle.

- Tällä hetkellä emme valitettavasti juuri hyödy huomattavasta julkisen sektorin rahoitusvarallisuudestamme. Mikäli pysyviin menoihin ja veroihin kohdistuva sopeutus asettuu kaavaillulle tasolle, olisi sitä kompensoitava julkisilla investoinneilla ja tarkkaan kohdennetuilla yksityisten investointien tukitoimilla. Nämä voitaisiin rahoittaa myymällä valtion omistuksessa olevaa osakevarallisuutta, Holappa katsoo.

Holappa ja Lainà kirjoittavat artikkelissaan, että sopeutuksia kompensoivia investointitoimia saatetaan tarvita jopa yli 10 miljardin euron edestä. Näiden rahoittamiseksi on tarpeen tullen oltava valmius merkittäviin omaisuuden myynteihin.

- Valtiolla on rahoitusvarallisuutta pahan päivän varalle. Jos kaavailluista sopeutustoimista pidetään kiinni, on paha päivä täällä nyt. Siinä tapauksessa valtion tase on pantava töihin, Holappa päättää.