Siltatyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuonna 2026
9.3.2026 09:49:57 EET | Lounais-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote
Vuonna 2026 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa kolme siltaa ja Varsinais-Suomessa 13 siltaa. Uusittavana on myös yhdeksän putkisiltaa, joista neljä sijaitsee Varsinais-Suomessa ja viisi Satakunnassa. Viime vuonna aloitetuista siltojen uusimishankkeista jatkuvat Polsu Säkylässä, Tattaranjoki Nakkilassa ja Marikari Paraisilla. Elinvoimakeskusten siltahankkeiden lisäksi Varsinais-Suomessa alkoi Väyläviraston vetämä kehittämishanke, jossa rakennetaan uusi tieyhteys Kaarinan Kurkelasta Kuusistoon. Hankkeessa rakennetaan tai korjataan yhteensä 9 siltaa. Edellä mainittujen siltojen uusimisten ja peruskorjausten lisäksi Lounais-Suomen elinvoimakeskus tekee joka vuosi myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä.

Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja vuosittain toteutettavat siltakohteet valikoidaan mm. kiireellisyyden, korjauksen ajoituksen ja korjaustavan, kohteen liikenteellisen merkittävyyden ja käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. Joskus sillan kunnon heikkeneminen etenee nopeastikin ja korjaustoimien suunnittelu pitää käynnistää kiireellisesti.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltojen korjauksiin käytetään vuonna 2026 noin 12,3 M€. Se on suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Vuosittaiseen siltarahoituksen tasoon vaikuttaa suuriin siltakohteisiin kohdistettava valtakunnallinen erillisrahoituksen määrä. Tänä vuonna erillisrahoituksella toteutetaan Säkylässä uusittava Polsun silta.
Merkittävimmät siltojen uusimis- tai korjaushankkeet Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen alueella vuonna 2026
Siltakohteet
- Polsun silta, mt 12689 Säkylä (uusiminen), jatkuu vuodesta 2025
- Tattaranjoen silta, Vt 2 Nakkila (uusiminen), jatkuu vuodesta 2025
- Marikarin silta, mt 12030 Parainen (uusiminen), jatkuu vuodelta 2025
- Ämttön silta, mt 13004 Pori (korjaus)
- Harjunpään silta, mt 2553 Ulvila (korjaus)
- Pappilanniemen risteyssilta, vt 12 Huittinen (korjaus)
- Särkänsalmen silta, mt 189, Naantali (korjaus)
- Vehkamäen ylikulkusillat, vt 1, Kaarina (korjaus)
- Vanhanlinnan alikulkukäytävä, vt 10, Lieto (korjaus)
- Vierun alikulkukäytävä, vt 10, Lieto (korjaus)
- Hyvättylän alikulkukäytävä, vt 10, Lieto (korjaus)
- Sydänojan silta, mt 210, Pöytyä (korjaus)
- Raukkaan silta, mt 12393, Mynämäki (uusiminen)
- Kaiselan silta, mt 1914, Nousiainen (korjaus)
- Isolahdenojan silta, mt 192, Taivassalo (korjaus)
- Pajulanjoen silta, mt 13514, Somero (uusiminen)
- Tapalan silta, mt 12344, Koski TL (korjaus), toteutus 2026 tai 2027
- Kistolan silta, mt 186, Salo (korjaus), toteutus 2026 tai 2027
- Halikonjoen kevyen liikenteen silta, Salo (korjaus), toteutus 2026 tai 2027
- Pytönkosken silta, mt 1840, Salo (korjaus), toteutus 2026 tai 2027
- Korvalan silta, mt 12072, Sauvo (korjaus), toteutus 2026 tai 2027
Putkisiltakohteet
- Halen kevyenliikenteen silta, mt 1950, Mynämäki (uusiminen)
- Jokihaaran silta, mt 2042, Aura (uusiminen)
- Alhonojan silta, mt 12731, Loimaa (uusiminen)
- Kuuvan silta, mt 12379, Masku (uusiminen)
- Koomanojan putkisilta, mt 2143, Kokemäki (uusiminen)
- Lähteenojan silta, mt 12673, Eura (uusiminen)
- Nikolan silta, mt 13311, Karvia (uusiminen)
- Simulan silta, mt 2021, Eura (uusiminen)
- Kolhin silta, mt 12656, Eurajoki (uusiminen)
Merkittävimmät liikennehaitat aiheutuvat päätieverkolla valtatiellä 2 Nakkilassa uusittavasta Tattaranjoen sillasta ja valtatiellä 1 (E18 Turku-Helsinki-moottoritie) Kaarinan kohdalla sijaitsevan Vehkamäen ylikulkusillan liikuntasaumalaitteiden korjauksesta sekä Liedossa valtatie 10 sijaitsevien alikulkukäytävien peruskorjauksista.
Liikennekatkoja on luvassa Mynämäellä Raukkaan sillan, Ulvilassa Harjunpään sillan ja Nousiaisissa Kaiselan sillan osalta. Katkoajat vaihtelevat kohteittain. Elinvoimakeskus tiedottaa näistä tapauskohtaisesti lähempänä toteutusta. Katkoaikoina on siltakohteille järjestetty kiertotie maanteitä pitkin.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan silloissa riittää korjattavaa
Suuri osa alueen silloista on rakennettu 1960–1970-luvuilla ja ne ovat peruskorjausiässä. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen massat kuormittavat vanhoja siltoja, sillä niitä ei ole aikanaan suunniteltu nykyisille ajoneuvomassoille. Huolta aiheuttaa huonokuntoisten ja tyydyttävässä kunnossa olevien siltojen suuri määrä. Alueella on myös erittäin paljon siltoja, joita ei enää kustannustehokkaasti voi korjata. Nämä sillat joudutaan käyttämään elinkaarensa loppuun ja uusimaan. Siltarahoitus ei kuitenkaan nykyisellään riitä kaikkien tarvittavien loppuun käytettävien siltojen uusimiseen, vaan näiden lukumäärä kasvaa joka vuosi. Tämä saattaa jatkossa aiheuttamaan esimerkiksi painorajoitusten lisääntymistä.
Varsinais-Suomen alueella on 1 137 siltaa, joista huonokuntoisia on 109 kpl. Satakunnan alueella on 692 siltaa, joista huonokuntoisia on 53 kpl. Lisäksi tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on Varsinais-Suomessa 367 kpl ja Satakunnassa 245 kpl. Kuntoluokituksessa tyydyttävässä kunnossa olevalla sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä.
Tieverkolla on paljon korjausvelkaa, mutta toisin kuin reikiintynyt päällyste, sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät useinkaan näy tienkäyttäjälle. Huonokuntoisesta sillasta aiheutuu tienkäyttäjille haittaa vasta siinä vaiheessa, kun sillalle joudutaan asettamaan painorajoitus tai muita liikennerajoituksia.
Huonokuntoisten siltojen ohella Varsinais-Suomessa on 34 ja Satakunnassa 31 painorajoitettua siltaa, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Tämä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa. Sillan kantavuus ja kunto eivät korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Koska huonokuntoisia siltoja on jonossa paljon, pelkästään painorajoituksen poistamisen vuoksi siltoja ei pystytä uusimaan.
Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä saavutetaan siltojen optimaalinen käyttöikä mahdollisimman pienin kustannuksin. Rahoituksen puutteessa joudutaan kuitenkin toisinaan lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Peruskorjausten lykkääminen johtaa kuitenkin lisäkustannuksiin. Korjausvelan vähentämisessä pitkäjänteisyys olisi tärkeää. Se mahdollistaa toiminnan optimaalisen suunnittelun ja toteutuksen sekä huomioi rajalliset tekijäresurssit.
Siltahankkeista on kerrottu tarkemmin verkkosivuilla:
Satakunnan siltatyöt (vayla.fi)
Varsinais-Suomen siltatyöt (vayla.fi)
Lisätietoja: Lounais-Suomen elinvoimakeskus, siltainsinöörit Ari Salo, p. 0295 022 830 ja Antti Hirvonen, p. 0295 022 529
Tietoja julkaisijasta
Lounais-Suomen elinvoimakeskus hoitaa maaseutuun, liikenteeseen, elinkeinoihin ja työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristöön sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä. Lounais-Suomen elinvoimakeskus toimii Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueella, ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelemme myös muita alueita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Ei tulvia näköpiirissä Pirkanmaalla eikä Kokemäenjoessa – syynä vähäiset lumikertymät11.3.2026 10:29:41 EET | Tiedote
Lumikertymä jäi talven aikana alhaiseksi, minkä vuoksi kevättulvien ennustetaan olevan vähäisiä. Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia ei tarvitse laskea tulviin varautumiseksi tavanomaisiin kevätkorkeuksiin. Jos keväällä ja alkukesällä sateet jäävät vähäisiksi, kesän vedenkorkeudet Pirkanmaan järvissä voivat jäädä tulevana kesänä poikkeuksellisen alhaiselle tasolle.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteiden korjaus- ja päällystystyöt 202611.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Lounais-Suomen elinvoimakeskus toteuttaa vuoden 2026 aikana arviolta noin 230 kilometrin päällystysohjelman. Rahaa päällysteiden uusimiseen on käytettävissä noin 30 miljoonaa euroa, josta osa kohdistuu tiemerkintöihin ja paikkauksiin. Rahoituksessa on mukana vielä hallitusohjelman mukaista korjausvelkarahoitusta noin 11 miljoonaa euroa.
Seinäjoen vanhan uoman vesimäärä on ollut poikkeuksellisen pieni alkuvuonna9.3.2026 13:19:52 EET | Tiedote
Joen virtaama on ollut hyvin pieni alkuvuonna Seinäjoen vanhassa uomassa eli Ilmajoen Rengonkylän ja Seinäjoen Mallaskosken välisellä jokiosuudella. Tilanne on todennäköisesti seurausta Hannes-myrskyn aiheuttamasta teknisestä häiriöstä. Elinvoimakeskus on ryhtynyt selvittämään viime viikon lopulla ilmennyttä tilannetta ja tapahtuneesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja.
Kätkänjärvellä aloitetaan uuden luvan mukainen säännöstely (Etelä-Pohjanmaa)6.3.2026 12:44:05 EET | Tiedote
Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelyä muutetaan joustavammaksi, jotta mm. kevätaikainen vedenpinnan lasku voidaan tehdä kulloisenkin lumitilanteen mukaan. Kätkänjärven säännöstelypadon ohi rakennetaan ohitusuoma, joka toimii kalatienä ja sen kautta voidaan juoksuttaa jatkossa pienet virtaamat.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma 20266.3.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Miltä vuosi 2026 näyttää Satakunnan ja Varsinais-Suomen tienpidossa ja liikenteessä? Suunnitelma kokoaa yhteen toimintamme tavoitteita, painopisteitä ja vuoden 2026 rahoituksen, toimenpiteet ja suunnittelukohteet. Tämän vuoden toiminnassa korostuvat päällystystyöt, siltaurakat, alueen isot tiehankkeet ja saaristoliikenteen kehittyminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme