Suomi tarvitsee viipymättä luonnon monimuotoisuusstrategian
10.3.2026 01:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista päätöksentekoa. Tästä syystä luonnonsuojelulaki edellyttää luonnon monimuotoisuusstrategian laatimista. Silti Suomi on jo vuodesta 2020 ollut ilman voimassa olevaa strategiaa. Strategia ja sen toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma on saatettava viipymättä valmiiksi, jotta työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi voidaan määrätietoisesti edistää, esittää kansallisen IPBES-työryhmän jäsenistä koostuva ryhmä kannanotossaan.

Luonnon monimuotoisuus ei ole vain ympäristökysymys. Se on suomalaisten hyvinvoinnin, talouden elinvoiman ja kokonaisturvallisuuden perusta. Ilman monimuotoista luontoa heikkenevät myös yhteiskunnan huoltovarmuus, talouden kestävät toimintamahdollisuudet ja ihmisten terveys.
Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi turvaa luontopääoman säilymisen ja vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin. Tästä huolimatta luontotavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta ja monissa asioissa on kuljettu jopa päinvastaiseen suuntaan.
”Suomi tarvitsee viipymättä vaikuttavan luonnon monimuotoisuusstrategian – ilman sitä talouden perustaa ja kokonaisturvallisuutta heikentävän luontokadon pysäyttämiseen ei ole suuntaa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja ja kansallisen IPBES-työryhmän puheenjohtaja Leif Schulman.
”Ennakoitava ja johdonmukainen luontopolitiikka on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden etu. Kannanotolla haluamme kirittää strategian valmistumista”, Schulman sanoo.
Laki edellyttää strategiaa ja toimintaohjelmaa
Luonnonsuojelulaissa säädetään, että Suomella on oltava luonnon monimuotoisuusstrategia ja toimintaohjelma. Lain mukaan strategian tulee sisältää valtakunnalliset toiminnalliset, määrälliset ja ajalliset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi.
Myös Suomen ratifioima YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD) edellyttää, että kukin sopimusosapuoli laatii kansallisen strategian ja toimintaohjelman. Lisäksi EU:n biodiversiteettistrategia asettaa jäsenvaltioille luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä tavoitteita.
Kansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista huolimatta Suomi on ollut ilman kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa jo vuodesta 2020, jolloin edellinen strategiakausi päättyi. Ympäristöministeriö on valmistellut strategiaa vuodesta 2021 laajassa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Luonnon monimuotoisuuden turvaamista tavoitellaan Suomessa laaja-alaisesti. Yhteisen toiminnan luotsaamiseen tarvitaan strategista ohjausta ja hyväksytyksi koettu yhteinen visio luonnon tilan parantamiseksi.
Tuoreessa liiketoiminnan ja luonnon välisiä yhteyksiä tarkastelevassa raportissaan hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES korosti johdonmukaisen politiikan ja lainsäädännön tarvetta luontotoimia mahdollistavan toimintaympäristön aikaansaamiseksi.
Yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet:
- Geologian tutkimuskeskus GTK
- Itä-Suomen yliopisto
- Juulia Räikkönen (Turun yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
- Jouko Rikkinen (Helsingin yliopiston ja Luomuksen edustaja IPBES-työryhmässä)
- Klemetti Näkkäläjärvi (Saamelaiskäräjien edustaja IPBES-työryhmässä)
- Lapin yliopisto
- Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
- Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK
- Maj ja Tor Nesslingin säätiö
- Metsähallitus Luontopalvelut
- Suomen luonnonsuojeluliitto SLL
- Suomen Luontopaneeli
- Suomen ympäristökeskus Syke
- Suomen Kuntaliitto
- Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f
- Teea Kortetmäki (Jyväskylän yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
- Teknologiateollisuus ry
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
- Tuija Maliniemi (Oulun yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
Kaikki kannanoton allekirjoittaneet tahot ovat listattuina kannanotossa.
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES
IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tuottaa laajoja tieteellisiä arvioita luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen muutoksista ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. IPBESin tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. IPBES tukee kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa.
Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen IPBES-työryhmän yhteydenpitokanavaksi kansainvälisen ja kansallisen IPBES-työn välillä. Työryhmä koostuu ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja muiden luonnonsuojelun kannalta keskeisten toimijoiden edustajista. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeristö sijaitsevat Suomen ympäristökeskuksessa.
Lisätietoja
Kansallisen IPBES-työryhmän edustajista koostuvan ryhmän kannanotto: Suomi tarvitsee vaikuttavan luonnon monimuotoisuusstrategian (syke.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leif SchulmanPääjohtajaFinnish Environment Institute
Puhelimeen vastaa johdon assistentti Laura Hautalampi numerossa 029 525 1129.
Aino LaineViestintäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 252 138Puh:050 325 9027aino.laine@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Nostot medialle 1.10.–9.10.2026: Ympäristö osana kokonaisturvallisuutta, Ennallistamissuunnitelma 50 minuutissa.1.10.2026 14:22:59 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme