Suomi tarvitsee viipymättä luonnon monimuotoisuusstrategian
10.3.2026 01:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista päätöksentekoa. Tästä syystä luonnonsuojelulaki edellyttää luonnon monimuotoisuusstrategian laatimista. Silti Suomi on jo vuodesta 2020 ollut ilman voimassa olevaa strategiaa. Strategia ja sen toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma on saatettava viipymättä valmiiksi, jotta työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi voidaan määrätietoisesti edistää, esittää kansallisen IPBES-työryhmän jäsenistä koostuva ryhmä kannanotossaan.
Luonnon monimuotoisuus ei ole vain ympäristökysymys. Se on suomalaisten hyvinvoinnin, talouden elinvoiman ja kokonaisturvallisuuden perusta. Ilman monimuotoista luontoa heikkenevät myös yhteiskunnan huoltovarmuus, talouden kestävät toimintamahdollisuudet ja ihmisten terveys.
Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi turvaa luontopääoman säilymisen ja vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin. Tästä huolimatta luontotavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta ja monissa asioissa on kuljettu jopa päinvastaiseen suuntaan.
”Suomi tarvitsee viipymättä vaikuttavan luonnon monimuotoisuusstrategian – ilman sitä talouden perustaa ja kokonaisturvallisuutta heikentävän luontokadon pysäyttämiseen ei ole suuntaa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja ja kansallisen IPBES-työryhmän puheenjohtaja Leif Schulman.
”Ennakoitava ja johdonmukainen luontopolitiikka on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden etu. Kannanotolla haluamme kirittää strategian valmistumista”, Schulman sanoo.
Laki edellyttää strategiaa ja toimintaohjelmaa
Luonnonsuojelulaissa säädetään, että Suomella on oltava luonnon monimuotoisuusstrategia ja toimintaohjelma. Lain mukaan strategian tulee sisältää valtakunnalliset toiminnalliset, määrälliset ja ajalliset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi.
Myös Suomen ratifioima YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD) edellyttää, että kukin sopimusosapuoli laatii kansallisen strategian ja toimintaohjelman. Lisäksi EU:n biodiversiteettistrategia asettaa jäsenvaltioille luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä tavoitteita.
Kansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista huolimatta Suomi on ollut ilman kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa jo vuodesta 2020, jolloin edellinen strategiakausi päättyi. Ympäristöministeriö on valmistellut strategiaa vuodesta 2021 laajassa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Luonnon monimuotoisuuden turvaamista tavoitellaan Suomessa laaja-alaisesti. Yhteisen toiminnan luotsaamiseen tarvitaan strategista ohjausta ja hyväksytyksi koettu yhteinen visio luonnon tilan parantamiseksi.
Tuoreessa liiketoiminnan ja luonnon välisiä yhteyksiä tarkastelevassa raportissaan hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES korosti johdonmukaisen politiikan ja lainsäädännön tarvetta luontotoimia mahdollistavan toimintaympäristön aikaansaamiseksi.
Yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet:
- Geologian tutkimuskeskus GTK
- Itä-Suomen yliopisto
- Juulia Räikkönen (Turun yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
- Jouko Rikkinen (Helsingin yliopiston ja Luomuksen edustaja IPBES-työryhmässä)
- Klemetti Näkkäläjärvi (Saamelaiskäräjien edustaja IPBES-työryhmässä)
- Lapin yliopisto
- Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
- Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK
- Maj ja Tor Nesslingin säätiö
- Metsähallitus Luontopalvelut
- Suomen luonnonsuojeluliitto SLL
- Suomen Luontopaneeli
- Suomen ympäristökeskus Syke
- Suomen Kuntaliitto
- Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f
- Teea Kortetmäki (Jyväskylän yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
- Teknologiateollisuus ry
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
- Tuija Maliniemi (Oulun yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
Kaikki kannanoton allekirjoittaneet tahot ovat listattuina kannanotossa.
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES
IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tuottaa laajoja tieteellisiä arvioita luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen muutoksista ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. IPBESin tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. IPBES tukee kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa.
Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen IPBES-työryhmän yhteydenpitokanavaksi kansainvälisen ja kansallisen IPBES-työn välillä. Työryhmä koostuu ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja muiden luonnonsuojelun kannalta keskeisten toimijoiden edustajista. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeristö sijaitsevat Suomen ympäristökeskuksessa.
Lisätietoja
Kansallisen IPBES-työryhmän edustajista koostuvan ryhmän kannanotto: Suomi tarvitsee vaikuttavan luonnon monimuotoisuusstrategian (syke.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leif SchulmanPääjohtajaFinnish Environment Institute
Puhelimeen vastaa johdon assistentti Laura Hautalampi numerossa 029 525 1129.
Aino LaineViestintäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 252 138Puh:050 325 9027aino.laine@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Finland behöver utan dröjsmål en strategi för biologisk mångfald10.3.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Att trygga den biologiska mångfalden kräver långsiktigt och konsekvent beslutsfattande. Därför förutsätter naturvårdslagen att en strategi för biologisk mångfald utarbetas. Trots detta har Finland sedan år 2020 saknat en gällande strategi. Strategin och det handlingsprogram som ska styra dess genomförande måste färdigställas utan dröjsmål för att målmedvetet kunna avancera arbetet med att stoppa naturförlusten och förbättra naturens tillstånd, konstaterar en grupp bestående av medlemmar i den nationella IPBES-arbetsgruppen i sitt uttalande.
Viikkokatsaus 9.–13.3.20265.3.2026 12:13:28 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Vårfloderna väntas bli små på många håll5.3.2026 08:10:49 EET | Pressmeddelande
Vårfloderna väntas bli mycket små i södra, västra och mellersta Finland eftersom snömängderna har varit ovanligt små. Snösituationen i Lappland tyder på normala eller något mindre vårfloder. Det är dock viktigt att komma ihåg att flodens storlek i slutändan alltid beror på nederbörden och temperaturen under snösmältningen.
Kevättulvat jäämässä monin paikoin pieniksi5.3.2026 08:10:30 EET | Tiedote
Kevättulvat ovat jäämässä hyvin pieniksi maan etelä-, länsi- ja keskiosissa, koska lunta on ollut harvinaisen vähän. Lapin lumitilanne ennakoi tavanomaisia tai hieman pienempiä tulvia. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta.
Rakkohauru värjää taas merijäätä punaiseksi4.3.2026 09:37:40 EET | Tiedote
Punaiseksi värjäytynyt jää ja vesi on herättänyt huomiota Suomenlahden rannikolla Helsingin edustalla. Punaruskea väri johtuu hajoavista rakkohauru-levistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme