Laaja pohjoismainen tutkimus: Tekoälyn käytön voi suomalaisten mielestä aloittaa aikaisintaan 13-vuotiaana

Hyvin harva suomalainen, 6 %, ajattelee, että tekoälytyökalujen, kuten ChatGPT ja Google Gemini, käytön aloittaminen olisi sopivaa jo alle kymmenvuotiaana. Ruotsalaiset suhtautuvat tutkimuksen mukaan vielä suomalaisiakin kriittisemmin lasten tekoälyn käyttöön. Tuore raportti perustuu Kantar Median yli 3 000 suomalaisen, ruotsalaisen ja tanskalaisen toimisto- ja tietotyötä tekevien vastauksiin. 

Viime aikoina on käyty maailmanlaajuisesti aktiivista keskustelua nuorten sosiaalisen median käytöstä. Australia on kieltänyt sosiaalisen median käytön alle 16-vuotiailta lapsilta, ja monissa Euroopan maissa, kuten Tanskassa ja Hollannissa, käydään aiheesta kriittistä keskustelua ja harkitaan sosiaalisen median kieltämistä. Tuore tutkimus osoittaa, että Pohjoismaissa suhtaudutaan varoen myös lasten ja nuorten tekoälytyökalujen käyttöön nuorena. 

”Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että Pohjoismaissa media- ja AI-lukutaidon arvostus on korkealla tasolla.  Tekoälytyökalujen hyödyntäminen on näennäisesti ’lapsellisen helppoa’, mutta vaatii todellisuudessa monenlaisten kognitiivisten taitojen kypsymistä ja kykyä kyseenalaistaa erilaisia sisältöjä, Solitan sisäisen tekoäly-yksikön johtaja Lasse Girs kertoo. 

”Ymmärrän hyvin, miksi suomalaiset suhtautuvat varauksella lasten tekoälyn käyttöön. Varovaisuus on tutkimustenkin valossa perusteltua. Aikuisilla tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että tekoälyä käyttäessä ihminen hyödyntää vähemmän kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua. Tekoälyn käyttäminen heikentää myös tiedon mieleen painumista, ja voi siksi vaikuttaa merkittävästi oppimiseen. Lapsilla tekoälyn käytön vaikutuksista aivotoimintaan ei ole vielä riittävästi laadukasta tutkimusta”, aivotutkija ja psykologian tohtori Mona Moisala kertoo.  

Hänen mielestään on tärkeää varmistaa, että kehittyvät aivot saavat parhaat mahdolliset kasvuedellytykset. ”Tekoäly voi taitavan opettajan käsissä olla oppimista edistävä työkalu, kunhan lapsi ei opi ulkoistamaan sille ajattelua, ideoiden tuottamista tai pulmien ratkaisua – silloin kognitiivisten taitojen kehittyminen on uhattuna”, Moisala jatkaa.