KOVA: Suomen taloudessa positiivisia palikoita – asuinrakentaminen ei valitettavasti ole yksi niistä
10.3.2026 10:30:00 EET | KOVA ry | Tiedote
Suomen talouskasvua on odotettu malttamattomana jo useamman vuoden ajan, käytännössä aina Ukrainan sodasta alkaneen energiakriisin pahimman vaiheen helpotettua. Vaikka joitain positiivisia signaaleja on ollut havaittavissa, eivät yksittäiset palikat ole riittäneet sysäämään taloutta kasvu-uralle geo- ja kauppapoliittisten jännitteiden myllerryksen keskellä. Nyt näistä palikoista alkaa hiljalleen muodostua eheämpi kuva, vaikkakin epävarmuus on maailmalla edelleen poikkeuksellisen huomattava. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan vuonna 2026 maltillisesti, 0,8 prosenttia. Kasvun odotetaan hieman kiihtyvän ensi vuonna, yltäen 1,2 prosenttiin.
Yksityiset investoinnit lisääntyivät viime vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen ja myös yksityinen kulutus kiri plussan puolelle viimeisellä neljänneksellä. Muita mainittuja positiivisia palikoita ovat kuluttajien vahva ostovoimakehitys, yritysten positiiviset odotukset sekä maailmantalouden ja Suomen kauppakumppanien, kuten Saksan ja Ruotsin, lupaavat talousnäkymät. Myös korko- ja hintakehitys on vakaata. KOVA arvioi inflaation tosin nopeutuvan hieman tänä vuonna orastavan talouskasvun perässä 0,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,3 prosenttiin. Markkinakorkojen odotetaan pysyvän 2,0 prosentissa sekä tänä että ensi vuonna.
Toisaalta Euroopan korkein työttömyysaste painaa kuluttajien luottamusta, vaikkakin se on ainakin osittain kohonnut tilastoteknisesti työvoiman kasvun myötä. Työttömyysaste saattaa vielä nousta alkuvuonna 2026, mutta KOVA odottaa sen päätyvän koko vuoden katsannossa viime vuoden tasolle 9,7 prosenttiin. Ensi vuonna sen ennakoidaan laskevan 9,2 prosenttiin.
Asuinrakentamisen virkoaminen hidasta
Asuinrakentaminen painoi lähes omakätisesti Suomen talouden kurimukseen vuosina 2023–2024. Vuonna 2025 aloitettiin vain 16 400 asunnon rakentaminen, mikä on tilastohistorian alhaisin lukema. Rakennuslupien määrässä mentiin jopa alle 16 000 asunnon. Valtion tukemat asunnot vastasivat viime vuonna lähes joka toisesta asuntoaloituksesta. Kuluvalle vuodelle korkotukilainavaltuuksia on laskettu siten, että valtion tukemia asuntoja aloitetaan KOVAn näkemyksen mukaan 4 800 kappaletta. Ensi vuodelle odotetaan ennätysalhaisesta korkotukitukilainavaltuustasosta (500 miljoonaa euroa) johtuen vain 2 000 valtion tukeman asunnon aloitusmäärää.
Toisaalta rakennuskustannusten tai korkojen laskusta ei todennäköisesti ole asuntomarkkinoille ja siten rakentamiselle vauhdittajiksi, sillä molemmissa on havaittavissa myös – tai jopa ennen kaikkea – yläsuuntaisia riskejä. Näin ollen KOVAn arvion mukaan vuonna 2026 käynnistyy asuntorakentamista yhteensä ainoastaan 15 000 uuden asunnon verran. Tämäkin vaatimaton lukema tarkoittaa kuitenkin kohtuullista viidenneksen kasvua vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle. Vuonna 2027 asuntoaloituksia tulee KOVAn näkemyksen mukaan 16 000, mikä pitää sisällään yli kolmanneksen vuosikasvun vapaarahoitteisessa asuntorakentamisessa.
Valtion tukemien asuntojen vuokrien nousu hidastui koko viime vuoden ja tälle vuodelle KOVA odottaa niihin keskimäärin 1,5 prosentin kasvua. Vuodelle 2027 valtion tukemien vuokrien arvioidaan nousevan 1,0 prosenttia. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet kohoavat KOVAn arvion mukaan 2,0 prosenttia vuonna 2026 ja 1,0 prosenttia vuonna 2027. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet hyvin marginaalisesti vuokra-asuntojen suuren tarjonnan takia, ja tänä vuonna KOVA odottaa niiden kasvavan 0,5 prosenttia. Vuoden 2027 kasvuprosentiksi ennakoidaan 1,0. Asuntomarkkinoilla on edelleen haastavaa, ja KOVA odottaa vuodesta 2026 neljättä peräkkäistä laskuvuotta, kun vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat 1,0 prosenttia. Ensi vuonna hintojen arvioidaan nousevan 1,0 prosenttia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriapääekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 139 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 340 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
Uusi jäsen KOVA ry:lle25.2.2026 16:00:00 EET | Tiedote
Joroisissa toimiva Kiinteistö Oy Honkaura on Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusin jäsen. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiön KOVAn jäseneksi tänään.
Kommentti: Rämpiikö Suomi, koska se on vaihtuvakorkoisten lainojen maa?17.2.2026 03:30:00 EET | Tiedote
Suomen talous on kasvanut verkkaisesti käytännössä Ukrainan sodan alusta lähtien. Geo- ja kauppapoliittisista jännitteistä johtuvan epävarmuuden lisäksi talouden kasvuvauhtia on painanut erityisesti rakennusalan jopa ennätyksellisen heikko suhdanne. Kuluvalta 2020-luvulta on vaikea löytää normaalia ajanjaksoa sopivaksi referenssiksi, mutta investoinnit asuinrakennuksiin vastasivat Tilastokeskuksen aineistojen mukaan keskimäärin noin 6,1 prosentista Suomen bruttokansantuotteesta vuosina 2000–2019. Vuosina 2023–2025 keskimääräinen osuus laski 4,7 prosenttiin ja voidaan jo sanoa, että asuinrakentamisen volyymi oli reaalisesti edelliskerran yhtä alhaisella tasolla vuosituhannen taitteessa kuin vuonna 2025. Samalla vuosina 2023–2025 markkinakorot kapusivat korkeimmalle tasolleen sitten finanssikriisin.
Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrien nousutahti hidastui entisestään15.1.2026 08:57:56 EET | Tiedote
Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat hitainta tahtiaan sitten vuoden 2023 alun. Keskimääräinen vuosikasvu viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 2,8 prosenttia. Yksiöissä vuokrat nousivat eniten (+3,3 %) ja kaksioissa vähiten (+2,6 %). Keskimääräinen valtion tukeman vuokra-asunnon kuukausivuokra oli 13,4 euroa neliömetriltä. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta aineistosta.
KOVA: Takauslainaa ei käytetä tai tulla käyttämään kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon13.1.2026 05:30:00 EET | Tiedote
Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan rakentaa esimerkiksi korkotuki- tai takauslainojen avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen yleishyödyllisistä rakennuttajista vain 2 prosenttia on vuosina 2024–2025 hakenut niin sanottua takauslainaa. Vastaavasti korkotukilainaa on hakenut 68 prosenttia rakennuttajista. Takauslainan suurimmaksi haasteeksi koetaan, ettei se sisällä suoraa tukea, toisin kuin valtion korkotuen sisältävä korkotukilaina, mikä tarkoittaa suurempia pääomakuluja ja siten korkeampia omakustannusvuokria. Erityisesti suuret kohtuuhintaiset asuntotoimijat raportoivat suoran tuen puutteen olevan takauslainan merkittävin heikkous. Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen teettämään kyselyyn.
Kommentti: Miksi vapaaehtoiseen energiasopimukseen kannattaa liittyä?18.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Energiatehokkuussopimuksia on tehty Suomessa jo lähes 30 vuotta, joista 20 vuotta niillä on toimeenpantu EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Vapaaehtoiset sopimukset ovat sopineet suomalaisten tunnolliseen ja tehokkaaseen tapaan toimia ilman raskasta valvontakoneistoa ja sanktioita. Käynnissä olevalla kaudella (2017–2025) mukana on 779 yritystä ja 164 kuntaa/kuntayhtymää, jotka kattavat lähes 60 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme