Elävä musiikki soi yhä koko Suomessa – tapahtumamäärät kuitenkin laskussa

Teosto kerää tietoja musiikkitapahtumista kahdesta lähteestä. Ensimmäinen lähde on musiikin käyttölupia ostavat tapahtumajärjestäjät, joiden tulee tietyissä lupatyypeissä raportoida järjestämänsä tapahtumat. Toinen lähde on esiintyjien tekemät esitysilmoitukset, joita käytetään lupakorvausten kohdentamiseen musiikin tekijöille ja kustantajille. Tiedot eivät ole täydellisiä, sillä raportointivelvoite ei koske kaikkia lupia, ja osa esitysilmoituksista jää tekemättä. Kokonaisuudesta voidaan kuitenkin tunnistaa elävän musiikin kehityssuuntia koko maassa.

Heikko taloustilanne vähentää livemusiikin määrää

Vuonna 2025 ilmoitettuja elävän musiikin tapahtumia oli noin 32 500, mikä on 6,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suurimmat pudotukset tapahtuivat Rovaniemellä (-19 %), Porissa (-19 %) ja Turussa (-16 %). Oulu (+5 %) ja Kuopio (+3 %) olivat niitä harvoja kaupunkeja, joissa tapahtumamäärät kasvoivat.

Livekeikkojen järjestäjiä haastavat kohonneet kustannukset, arvonlisäveron nosto ja yleinen taloustilanne.

”Tutkimusten mukaan musiikki on yhä tärkeää yhdeksälle kymmenestä suomalaisesta ja maailman teknologisoituessa livemusiikki koetaan entistäkin tärkeämmäksi. Noin neljännes on kuitenkin joutunut vähentämään keikoilla käyntiä talodellisista syistä”, kertoo Teoston viestintäjohtaja Vappu Aura, joka esitteli tuloksia elävän musiikin MARS-tapahtumassa helmikuussa.

Elävä musiikki soi siellä, missä vapaa-aikaa vietetään

Teoston keräämien tapahtumailmoitusten mukaan Uusimaa on maakunnista selkeä elävän musiikin keskus. Seuraavana listalla tulee Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Asukaslukuun suhteutettuna selkeä ykkönen on Pirkanmaa ja kärkisijoille kiilaa myös Lappi, jossa hiihtokeskukset ja muut matkailukohteet houkuttelevat keikkoja ja konsertteja.

Vaikka suuret kaupungit houkuttelevat suurimman osan livekeikoista, elävää musiikkia esitetään yhä laajasti koko Suomessa. Kun tapahtumamäärät suhteutetaan asukaslukuun, asetelma muuttuu selvästi. Suurten kaupunkien rinnalle kiilaavat matkailu- ja tapahtumavetoiset alueet. Kalajoki nousee koko Suomen ykköseksi, sillä paikkakunnalla on niin ravintoloissa soitettavaa livemusiikkia kuin festivaaleja ja konserttejakin. Lähes yhtä korkealle yltää Kauhava, jossa muun muassa kylpylä tuo sinne runsaasti elävää musiikkia. Myös Naantali ja Tahkon ympäristö Kuopiossa kuuluvat suhteellisiin kärkipaikkakuntiin.

“Aktiivisia livepaikkakuntia yhdistää se, että ne eivät ole keskittyneet vain talvi- tai kesäkauteen vaan siellä on yleensä joku ympärivuorokautinen vapaa-ajan keskus tai elämyspaikka. Viikoittaiset keikat ja tanssit tekevät paikkakunnasta elävän ja kulttuurinnälkäisille houkuttelevan paikan asua”, sanoo Teoston Vappu Aura.

Pubit, baarit ja tanssipaikat ovat suomalaisen livekentän kivijalka

Esitysilmoitukset paljastavat, millaisissa paikoissa livemusiikki todella soi. Vuoden 2025 kärki muodostuu paikoista, joissa keikat ovat osa arkea: Helsingin Molly Malone’s, Tampereen Paapan Kapakka ja Kauhavan Härmän kylpylä muodostavat kolmen kärjen. Nämä paikat järjestävät livemusiikkia lähes joka ilta ja toimivat monilla alueilla tärkeimpinä kulttuurin kohtaamispaikkoina. Niiden lisäksi kymmenen kärjestä löytyvät myös perinteiset musiikkiklubit kuten Bar Loose, On the Rocks, Tavastia ja G Livelab.

“Tämä on selvä viesti: suomalainen elävä musiikki elää ja voi hyvin silloin, kun tutut peruspaikat voivat hyvin. Pubit, baarit ja tanssipaikat ovat verkosto, jonka varaan livemusiikki ja myös tekijöiden toimeentulo rakentuu”, kertoo Teoston asiakaskokemuspäällikkö Susanna Perämaa, joka työskentelee muun muassa musiikin käyttölupien kehittämisen parissa.

Esitysilmoitusten perusteella suomalaiset ovat edelleen vahvasti iskelmäkansaa. Tanssimusiikki, iskelmä ja kotimainen pop sekä rock ovat suurimmassa osassa maakunnista keskeisessä roolissa. Myös paikallisuus näkyy: esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla pelimannimusiikki on erityisen vahvaa. Lapin alueella hiihtokeskusten bilemusiikki erottuu omana ilmiönään.

Kentältä löytyy kuitenkin ilahduttavaa monimuotoisuutta. Rap, raskaan musiikin eri alalajit, punk ja jazz näkyvät esitysilmoituksissa. Tämä vahvistaa kuvaa siitä, että elävä musiikki on yhä monipuolista eikä nojaa vain muutamiin genreihin. Myös Teoston tavoitteena on vahva kotimainen elävän musiikin kenttä.

“Esitysilmoitukset antavat striimauslistoja monimuotoisemman kuvan siitä, millaista musiikkia Suomessa todella kuullaan. Monimuotoisuus ja paikalliset erityispiirteet kertovat elinvoimaisesta musiikkikentästä”, toteaa Perämaa.

ELÄVÄN MUSIIKIN TAPAHTUMAT 2025, MAAKUNNAT

Eniten tapahtumia	Eniten tapahtumia suhteessa asukaslukuun
1. Uusimaa	1. Pirkanmaa
2. Pirkanmaa	2. Lappi
3. Varsinais-Suomi	3. Pohjois-Savo
4. Pohjois-Pohjanmaa	4. Keski-Suomi
5. Keski-Suomi	5. Ahvenanmaa
6. Pohjois-Savo	6. Etelä-Karjala
7. Lappi	7. Kymenlaakso
8. Etelä-Pohjanmaa	8. Etelä-Pohjanmaa
9. Päijät-Häme	9. Pohjois-Karjala
10. Kymenlaakso	10. Varsinais-Suomi
11. Satakunta	11. Päijät-Häme
12. Pohjois-Karjala	12. Kainuu
13. Etelä-Karjala	13. Uusimaa
14. Kanta-Häme	14. Etelä-Savo
15. Etelä-Savo	15. Pohjois-Pohjanmaa
16. Pohjanmaa	16. Satakunta
17. Kainuu	17. Kanta-Häme
18. Keski-Pohjanmaa	18. Keski-Pohjanmaa
19. Ahvenanmaa	19. Pohjanmaa

ELÄVÄN MUSIIKIN TAPAHTUMAT 2025, KAUPUNGIT

Eniten tapahtumia	Eniten tapahtumia suhteessa asukaslukuun
1. Helsinki	1. Kalajoki
2. Tampere	2. Kauhava
3. Turku	3. Naantali
4. Oulu	4. Tampere
5. Kuopio	5. Kuopio
6. Vantaa	6. Helsinki
7. Jyväskylä	7. Joensuu
8. Lahti	8. Turku
9. Espoo	9. Kotka
10. Joensuu	10. Lappeenranta
11. Kalajoki	11. Lahti
12. Pori	12. Pori
13. Lappeenranta	13. Jyväskylä
14. Kotka	14. Oulu
15. Kouvola	15. Seinäjoki
16. Hämeenlinna	16. Hämeenlinna
17. Kauhava	17. Vaasa
18. Seinäjoki	18. Rovaniemi
19. Naantali	19. Kouvola
20. Rovaniemi	20. Vantaa