Kysely: suomalaiset toivovat kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa
17.3.2026 07:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat vahvasti ilmastonmuutoksen hillintää ja kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Vastaajien mielestä politiikan tulee samalla varmistaa kansallinen turvallisuus, pitää kustannukset kohtuullisina ja huomioida ympäristö.
Suomen ympäristökeskus selvitti kansalaisten näkemyksiä ilmasto- ja energiapolitiikasta. Vuodenvaihteessa 2025–2026 toteutettuun kyselyyn vastasi 2 135 henkilöä. Aineisto edustaa manner-Suomen suomenkielistä aikuisväestöä.
“Lähes 80 prosenttia vastaajista pitää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tärkeänä tavoitteena, ja yli puolet katsoo, että Suomen tulee pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteestaan vuodelle 2035. Lisäksi yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että päättäjien tulisi tehdä nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ”, tutkimusprofessori Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Turvallisuus ei saa vaarantua
Yli 80 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ilmasto- ja energiapolitiikka ei saa missään tilanteessa heikentää kansallista turvallisuutta.
“Erityisen vahvaa yksimielisyys on irtautumisesta venäläisestä energiasta: 85 prosenttia vastaajista on samaa mieltä siitä, että Suomen tulee pysyä kaikissa tilanteissa siitä riippumattomana. Geopoliittinen epävarmuus vaikuttaa kansalaisten energia- ja ilmastopoliittisiin näkemyksiin ja korostaa omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa,” tutkija Jouni Räihä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Huomio kustannusten kohtuullisuuteen ja ympäristöön
Peräti 86 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, etteivät yksittäisten kotitalouksien kustannukset kasva liian suuriksi ilmasto- ja energiapolitiikan seurauksena.
Myös ympäristön huomioiminen nousee korkealle. Lähes 70 prosenttia vastaajista painottaa, että ilmasto- ja energiapolitiikassa pitäisi ennen kaikkea huomioida ympäristöasiat.
Keinot päästöjen vähentämiseksi jakavat mielipiteitä
Ohjauskeinoista eniten kannatusta saavat päästöjä vähentävien teknologioiden taloudellinen tukeminen ja luonnon ja teknisten hiilinielujen vahvistaminen.
Päästöjä aiheuttavien toimintojen rajoittaminen tai kieltäminen saa myös enemmistön tuen, mutta kohtaa myös jonkin verran vastustusta. Päästöjen verottaminen ja päästökauppa jakavat hieman enemmän mielipiteitä. Vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjauskeinot saavat kuitenkin vähiten kannatusta.
“Suomalaisten viesti on selkeä. Ilmasto- ja energiapolitiikan tulee olla kunnianhimoista ja aktiivista, mutta sen on samalla varmistettava kansallinen turvallisuus, oltava kustannuksiltaan kohtuullista suhteessa kotitalouksien tuloihin ja huomioitava ympäristö”, Ruokamo sanoo.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa osana NextGenerationEU-rahoitteista REPower-CEST-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea kansallista päätöksentekoa puhtaan energiajärjestelmän siirtymän vauhdittamiseksi.
Lisätietoja
Tutkimusprofessori Enni Ruokamo, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 2092, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Jouni Räihä, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 2243, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme