Jyväskylän yliopisto

Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan

11.3.2026 07:05:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.

Sulfaatti sitoutuneena onteloon.
Sulfaatti sitoutuneena onteloon.

Sulfaatin sitominen vesiympäristöissä on tunnetusti vaikeaa, sillä se pysyy mieluummin vesimolekyylien ympäröimänä kuin kiinnittyy synteettisiin reseptoreihin. Tämän vuoksi vain harvat keinotekoiset järjestelmät pystyvät tunnistamaan sulfaatin tehokkaasti vedestä. Nyt Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kuitenkin kehittäneet uusia molekyylireseptoreita, jotka ratkaisevat tämän haasteen sitomalla sulfaattia puhtaassa vedessä yli tuhat kertaa tehokkaammin kuin useimmat nykyiset reseptorit.  

- Kehittämiemme reseptorien suorituskyky on verrattavissa luonnollisten proteiinien sitoutumiskohtiin, jotka pystyvät sitomaan ympäristöstään jopa hyvin pieniä sulfaattipitoisuuksia, iloitsee apulaisprofessori Fabien Cougnon Jyväskylän yliopistosta.  

Toisiinsa kytketyt ”Solomon-solmu”-rakenteet mahdollistavat sulfaatin sitomisen 

Reseptorien poikkeuksellinen sitoutumiskyky johtuu molekyylien epätavallisesta rakenteesta. Tutkimusryhmä suunnitteli rakenteita, joita kutsutaan ”Solomon-solmuiksi”. Nämä molekyylit koostuvat kahdesta renkaasta, jotka ovat kytkeytyneet tiiviisti toisiinsa ja kietoutuneet lisäksi useita kertoja toistensa ympärille. Tämä mekaaninen kytkentä muodostaa rakenteeltaan selkeän, mutta joustavan ontelon, jonka sisällä olevat positiivisesti varautuneet alueet ja vetysidoksia muodostavat ryhmät toimivat yhdessä sulfaatti-ionien sitomiseksi.  

- Toisiinsa fyysisesti kietoutuneet renkaat muodostavat ontelon, jonka muoto on luonnostaan sulfaatille sopiva. Koska rakenne on ennaltaan järjestäytynyt, molekyyli tarvitsee vain hyvin vähän energiaa mukautuakseen onkaloon sitoutumisen aikana. Tämä on tärkein syy sen poikkeuksellisen korkealle suorituskyvylle, selventää Cougnon.  

Tutkimus julkaistiin Chem-lehdessä.  

Artikkelin tiedot: 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Associate Professor Fabien B. L. Cougnon, fabien.b.l.cougnon@jyu.fi, +358504770940

Kuvat

Sulfaatti sitoutuneena onteloon.
Sulfaatti sitoutuneena onteloon.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus: Odotusaikana luodaan pohja yhteisvanhemmuuden ensiaskelille9.3.2026 13:11:11 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien odotukset toimivat tärkeinä varhaisina ennusmerkkeinä siitä, millaiseksi yhteisvanhemmuus lapsen syntymän jälkeen muotoutuu. Tulokset korostavat, että perheille tulisi tarjota tukea toimivan yhteisvanhemmuuden rakentamiseen jo ennen lapsen syntymää. Yhteisvanhemmuudella viitataan tapoihin, joilla aikuiset toimivat yhdessä vanhemman rooleissaan, perhemuodosta riippumatta. KM Emmi Lindroosin väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten pariskuntien odotuksia ja kokemuksia yhteisvanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella.

Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye