Tutkimus paljastaa uuden mekanismin, joka selittää kemikaalien vaikutuksia sukupuolihormoneihin
11.3.2026 05:45:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet ihmisestä uuden mekanismin, joka voi selittää, miksi tietyt lääkkeet ja ympäristön kemikaalit vaikuttavat sukupuolihormonien tasapainoon. Löydös lisää ymmärrystä niin sanotuista hormonihäiriköistä – kemikaaleista, joiden tiedetään vaikuttavan kehon hormonitoimintaan.
Keskeinen rooli on elimistön kemiallista kuormitusta tarkkailevalla PXR-reseptorilla. Se tunnetaan tavallisesti maksan lääkeaineiden käsittelyn säätelijänä, mutta uuden tutkimuksen mukaan PXR vaikuttaa myös sukupuolihormoneja kuljettavan SHBG-proteiinin tuotantoon. SHBG säätelee esimerkiksi testosteronin ja estrogeenin määrää veressä ja määrää, kuinka paljon hormoneista on kehon käytettävissä.
Tutkimuksessa terveet vapaaehtoiset saivat viikon ajan rifampisiini-antibioottia, joka on yksi PXR:ää voimakkaimmin aktivoivista lääkkeistä. Vaikutus oli selvä: veren SHBG-tasot kaksinkertaistuivat lähes kaikilla osallistujilla. Miehillä havaittiin samalla myös nousua kokonaistestosteronissa. Maksasoluissa tehdyissä kokeissa nähtiin, että rifampisiini voimisti SHBG:n tuotantoa, mutta vaikutus katosi, kun PXR:n toimintaa estettiin.
Tutkijoiden mukaan löydös kertoo, että monet arjessa esiintyvät kemikaalit voivat vaikuttaa sukupuolihormoneihin epäsuorasti lisäämällä SHBG:n tuotantoa PXR-aktivaation välityksellä.
”Olemme tienneet, että jotkin kemialliset aineet voivat häiritä sukupuolihormonien tasapainoa. Nyt löysimme mekanismin, uuden PXR-SHBG-testosteroni-vaikutusketjun, joka selittää tällaisia vaikutuksia ihmisessä”, sanoo tutkimusta johtanut sisätautiopin professori Janne Hukkanen Oulun yliopistosta.
PXR aktivoituu monenlaisista kemikaaleista. Sitä voivat aktivoida esimerkiksi jotkin lääkkeet, ravinnon yhdisteet ja useat ympäristön kemikaalit, kuten torjunta-aineet, palonestoaineet ja muovin lisäaineet. Siksi tutkijoiden mukaan löydöksellä voi olla laajaa merkitystä.
”Kun ymmärrämme tämän mekanismin, osaamme paremmin ennustaa, miten lääkkeet ja ympäristöaltistus vaikuttavat hormonitoimintaan. Samalla voidaan kehittää turvallisempia aineita ja vähentää haittoja etukäteen”, Hukkanen sanoo.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Basic & Clinical Pharmacology & Toxicology -tiedelehdessä:
M. H. Ahonen, A. Konzack, T. Smutny, P. Pavek, J. Hakkola, and J. Hukkanen, Pregnane X Receptor Regulates Human Endocrine System by Inducing Sex Hormone–Binding Globulin Expression, Basic & Clinical Pharmacology & Toxicology 138, no. 4 (2026): e70218.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sisätautiopin professori, ylilääkäri Janne Hukkanen, Oulun yliopisto, 040 573 6282, janne.hukkanen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme