Helmi-ohjelma etenee toimijoiden välisenä yhteistyönä Etelä-Savossa

Tiedot Suomen luonnon tilasta ovat huolestuttavia: luontotyyppien tila heikkenee ja myös tavanomaisten lajien yksilöiden määrä vähenee. Toimia luonnon tilan parantamiseksi tarvitaan ja niitä on jo tehtykin, viime vuosina Helmi-elinympäristöohjelman myötä. Helmi sisältää monipuolisen keinovalikoiman, jolla on vuodesta 2020 alkaen edistetty monimuotoisuutta parantamalla heikentyneiden elinympäristöjen tilaa Suomessa. Toimenpiteistä hyötyvät sekä lajit että luontotyypit ja niitä toteutetaan maanomistajan suostumuksella niin suojelualueilla kuin suojelualueiden ulkopuolella. 

Vuonna 2025 Etelä-Savon ELY-keskuksen toimenpiteillä parannettiin maakunnan lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, soiden, rantaluontotyyppien ja pienvesien tilaa.  ”Ennallistaminen on pitkäjänteistä työtä, jota tehdään yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Työhön sisältyy luontoarvojen kartoitusta, toimenpiteiden suunnittelua, neuvotteluja maanomistajien kanssa, kilpailutusta ja käytännön toimenpiteiden toteutusta urakoitsijoiden kanssa. Luonnonhoito työllistää paikallisia osaajia ja tuo elinvoimaa maakuntaan”, toteaa luonnonsuojeluasiantuntija Lauri Puhakainen Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.  

”Ennallistamisen ja luonnonhoidon suunta on oikea, mutta tarvitaan lisää toimenpiteitä eteläsavolaisten elinympäristöjen tilan parantamiseksi sekä resursseja niiden toteuttamiseksi”, Puhakainen jatkaa. Vuodesta 2026 alkaen Itä-Suomen elinvoimakeskus jatkaa Etelä-Savon ELY-keskuksen aloittamia Helmi-töitä. 

Suon vesitalous palautuu ennallistamisen myötä 

Helmi-ohjelmassa ennallistettiin Savonlinnan Punkaharjulla sijaitseva Vuorijärvensuo. 

“Se on merkittävä pohjavesivaikutteinen suoalue, joka tuli suunnittelijoiden tietoon pohjavesialueiden luokitustyön yhteydessä” kuvailee luonnonsuojelun asiantuntija Vesa Kontio.

Vuorijärvensuon maanomistaja toteutti ojalinjahakkuut alkuvuonna ja muut ennallistamistoimet toteutettiin syksyllä. Toimenpiteinä lähdevaikutteisella alueella olivat vedenohjaus, patoaminen, ojien täyttäminen ja uomanmyötäinen ennallistaminen. Suoalueen lähdevaikutteisessa pohjoisosassa lähteikköjen vesitalous saatiin palautettua luonnontilaisemmaksi. Eteläisempi suoalue toteutettiin perinteisimmin suon ennallistamisen keinoin, eli ojia täyttämällä ja patoamalla.  

Lintuvesiä kunnostetaan monin keinoin 

Arvokkaita lintuvesiä kunnostettiin eri puolilla Etelä-Savoa. Toimenpiteiden painopiste oli Pieksämäellä, missä toteutettiin kaksi suurempaa kunnostusta.  Kirkko-Surnui järvellä saatettiin loppuun vuonna 2024 aloitettu kunnostusruoppaus. Tuomiojärvelle rakennettiin matala pohjapato entisen säännöstelypadon tilalle.  

Ruoppaukset toteutettiin sulan veden aikaan kauharuoppauksena, kelluvia kaivinkoneita hyödyntäen. Luonnonsuojeluasiantuntija Mari Oja Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta kuvailee pohjapadon toimintaperiaatetta:

"Tuomiojärvelle rakennettu pohjapato pidättää vettä järvessä kuivimpaan aikaan, mikä hidastaa järven umpeenkasvua, mutta ei vaikuta merkittävästi järven keskiveden korkeuteen. Uusi pohjapato ei vaadi manuaalista säätelyä ja on näin ollen helppohoitoisempi kuin vanha säännöstelypato. Samanlainen pohjapato rakennettiin myös Kangasniemen Pukkiselälle vuonna 2024.  "

Isompien kunnostustöiden lisäksi lintuvesiä hoidettiin aktiivisesti myös hoitokalastamalla. Toimenpiteellä pyritään korjaamaan vesistön rehevöitymisen seurauksena särkikalavaltaiseksi muuttunutta kalakantaa luonnontilaisemman kaltaiseksi.  Paikalliset ammattikalastajat toteuttavat hoitokalastukset vuosittain kolmella lintuvedellä: Kangasniemen Leppäselällä, Pieksämäen Tuomiojärvellä sekä Rantasalmen Putkilahdella.  Näiden lisäksi Kangasniemen Leppäselkä-Pätkönlammen Natura-aluekokonaisuudelle laadittiin uusi hoitosuunnitelma, jossa kartoitettiin järvien lajistoa ja esitettiin erilaisia hoitotoimenpiteitä järvien elinympäristöjen säilyttämiseksi. 

Perinnebiotoopeilla kunnostettiin ja hoidettiin uusia laitumia 

Perinnebiotooppien kunnostamisessa keskityttiin vuoden aikana aitaamiseen ja laiduntamiseen: Helmi-ohjelman avulla saatiin valmiiksi kolme lammasaitaa ja yksi hevosaita Mäntyharjuun ja Mikkeliin. Osa kohteista oli kunnostettu aiemmin jo raivaamalla ja niittämällä, ja nyt ne saatiin jatkuvaan hoitoon. Uusien laidunten lisäksi laidunnusta jatkettiin Mäkelä-Poitin yleisölle avoimella kohteella, jolla lampaat viettivät toista kesäänsä. 

"Etelä-Savon perinnebiotooppien kunnostamisen kulmakivi on yhteistyö luotettavien eläintilallisten kanssa", kuvailee luonnonsuojeluasiantuntija Kerttu Hakala Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.  

Savonlinnassa kunnostettiin maakunnallisesti arvokas kohde kaivamalla sitkeästi leviävä rusopajuangervokasvusto ja tuomalla tilalle ravinneköyhää, siemenvapaata maata. Vuosittaisen niiton niittotähdettä levitettiin kaivetulle alalle toivoen, että rusopajuangervon tilan valtaisi mahdollisimman nopeasti maakunnallisesti arvokkaan niityn luontainen kasvilajisto.  

Metsien luonnonhoitajiksi toivotaan maakunnan toimijoita 

Helmi-elinympäristöohjelman metsien ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia toteutettiin pääasiassa yksityisillä suojelualueilla. Mikkelin Ristiinassa hoidettiin kuusettunutta Lammasmäen luonnonsuojelualuetta pienaukotuksilla ja alikasvoskuusten poistolla. Savonlinnassa torjuttiin vieraslajeja Miekkoniemen ja Harakkasalon luonnonsuojelualueilla. Puumalassa avattiin paahteisen rinteeseen kivennäismaalaikkuja Kurenvarpaan luonnonsuojelualueella. Sulkavalla Tuomelan purolehdossa monipuolistettiin kuusettuneen suojelualueen puustorakennetta.  

Vuonna 2025 käynnistetyillä kohteilla työtä jatketaan tänä vuonna muun muassa vieraslajien torjunnalla Savonlinnan Miekkoniemessä ja Harakkasalossa sekä siirtämällä paahderinnelajistoa Kurenvarpaan luonnonsuojelualueen paljastetuille kivennäismaalaikuille.

"Urakoitsijoita löytyi hyvin, mutta valtaosa heistä oli maakunnan ulkopuolelta. Jatkossa olisi toivottavaa saada tarjouksia myös eteläsavolaisilta toimijoilta", toivoo Vesa Kontio. 

Kiviä palautetaan takaisin purouomaan   

Helmi-elinympäristöohjelman pienvesien ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia päästiin toteuttamaan Pieksämäellä Huhtimäenpurolla, jonka kokonaispituus on noin 580 m ja kunnostettu osuus noin 380 m. Purolla palautettiin aikoinaan puunuittoa varten perattuja kiviä takaisin uomaan ja lisättiin puumateriaalia.  

”Aikaisempina vuosina pienvesiä eli puroja, noroja, lähteitä ja lampia on inventoitu runsaasti ja nyt edistetään inventoitujen kohteiden toteutusta”, kuvailee luonnonsuojeluasiantuntija Anni Pylvänäinen. Tällä hetkellä toimia suunnitellaan muutamille yksityismailla sijaitseville kohteille ja niistä neuvotellaan maanomistajien kanssa.