Hyvinvointialueilla on täyttämättä noin 700 lääkärintehtävää

Hyvinvointialueilta puuttuu yhteensä 735 lääkäriä ja hammaslääkäriä, selviää KT:n tuoreesta tutkimuksesta. Pula on helpottanut viime vuodesta, sillä silloin lääkärin virkoja oli auki noin tuhat. Silti virkoja on edelleen runsaasti täyttämättä.

Terveyskeskuslääkärien tehtäviä on täyttämättä hyvinvointialueilla 194, mikä vastaa 6,8 prosentin osuutta tehtävistä. Erikoisairaanhoidossa lääkärin tehtävistä on täyttämättä 461, mikä vastaa 5:tä prosenttia tehtävistä. Hammaslääkärin tehtäviä on täyttämättä 80, mikä vastaa 4,6 prosenttia tehtävistä.

Luvut eivät anna koko kuvaa henkilöstöpulasta, sillä hyvinvointialueet ovat joutuneet sopeuttamaan talouttaan ja vähentämään henkilöstömenoja. Lisäksi osa hyvinvointialueista ei vastannut KT:n kyselyyn.

– Tulokset ovat saman suuntaiset aiempien vuosien kanssa, vaikka työvoimapula on tilapäisesti pienentynyt. Lääkäreistä on edelleen enemmän pulaa kuin muista ammattiryhmistä, ja se viivästyttää potilaiden pääsyä tutkimuksiin ja hoitoon, KT:n työmarkkinatutkija Piitu Parmanne sanoo.  

Myös hoitajista ja psykologeista pulaa

Julkinen terveydenhuolto on kärsinyt osaajapulasta koko 2000-luvun ajan. Pula jatkuu, vaikka hyvinvointialueisiin on kohdistunut runsaasti säästöjä, lomautuksia ja irtisanomisia.

Lääkäreiden lisäksi hyvinvointialueilla on pulaa myös muista ammattilaisista. Täyttämättä on lukumääräisesti eniten lähihoitajien (476) ja sairaanhoitajien (428) tehtäviä. Suhteellisesti suurin osuus täyttämättömiä tehtäviä on psykologeilla. Hyvinvointialueiden psykologin viroista 4,4 prosenttia on täyttämättä. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa 95:tä tehtävää.

–  Rahoituslain vuoksi henkilöstömenoja on täytynyt sopeuttaa rajusti monilla hyvinvointialueilla, ja se näkyy tilapäisesti henkilöstön rekrytoinneissa. Ankaratkaan säästökuurit ja koko talouden heikko kehitys eivät ole poistaneet lääkäripulaa. Pitkällä aikavälillä soten työvoimatarve on kasvava, KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho sanoo.

Uusille vakansseille tarvetta

Hyvinvointialueet raportoivat KT:n kyselyssä ensimmäistä kertaa lisävakanssien tarpeesta suhteessa väestön palvelutarpeeseen. Tätä kysyttiin olettaen, että taloudelliset syyt eivät estäisi rekrytointia.

Luvut tarkoittavat sitä, että nykyisten aukiolevien tehtävien täyttäminen ei riittäisi. Sen lisäksi pitäisi perustaa lisävakansseja, jotta palvelutarpeet täyttyisivät.

Lisätarve olisi hyvinvointialueiden vastausten mukaan yhteensä 1 281 uudelle ammattilaiselle. Heistä noin 430 olisi lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, 230 sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia sekä 200 sosiaalihuollon lähihoitajia ja 100 sosiaaliohjaajia.

Työvoimapula johtuu osittain siitä, että erityisesti lääkäreitä ei kouluteta tarpeeksi Suomessa. Jo yli kolmannes laillistetuista lääkäreistä on saanut koulutuksensa ulkomailla.

Fakta:

• Terveyskeskuksissa oli lokakuussa 2025 kokonaan täyttämättä 194 lääkärintehtävää (6,8 %).  
• Perusterveydenhuollon hammaslääkärintehtävistä oli täyttämättä 61 (4,6 %).  
• Erikoisairaanhoidossa oli täyttämättä lääkärin tehtävistä 461 (5 %) ja erikoishammaslääkärien tehtävistä 19 (4,5 prosenttia).

• Tiedustelussa oli mukana lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lisäksi myös 25 muuta sote-ammattiryhmää. Niissä työvoimavajetta oli yhteensä 1 450 tehtävää, joka vastaa 1,2 %:a kaikista tehtävistä.

• Perusterveydenhuollon lääkäritietoja ei saatu kahdeksalta hyvinvointialueelta. KT:n tutkimus kertoo täyttämättömien tehtävien minimitason. Vaje voi olla jonkin verran sitä suurempi.
• KT kerää täyttämättömiä vakansseja koskevat tiedot vuosittain, ja ne koskevat yhden päivän tilannetta. Vuonna 2025 kyseinen päivä oli keskiviikko 1.10.

Lähde: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT