Helmi-ohjelma etenee toimijoiden välisenä yhteistyönä Pohjois-Savossa

Tiedot Suomen luonnon tilasta ovat huolestuttavia: luontotyyppien tila heikkenee ja myös tavanomaisten lajien yksilöiden määrä vähenee. Toimia luonnon tilan parantamiseksi tarvitaan ja niitä on jo tehtykin. Helmi-elinympäristöohjelma sisältää monipuolisen keinovalikoiman, jolla on vuodesta 2020 alkaen edistetty monimuotoisuutta parantamalla heikentyneiden elinympäristöjen tilaa Suomessa. Pohjois-Savossa tehtävää edistetään myös vuonna 2024 käynnistyneen Priodiversity LIFE-hankkeen myötä. Toimenpiteistä hyötyvät sekä lajit että luontotyypit ja niitä toteutetaan maanomistajan suostumuksella niin suojelualueilla kuin suojelualueiden ulkopuolella. 

Vuonna 2025 Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimenpiteillä parannettiin maakunnan lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, soiden, rantaluontotyyppien ja pienvesien tilaa. 

”Ennallistaminen on pitkäjänteistä työtä, jota tehdään yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Työhän sisältyy luontoarvojen kartoitusta, toimenpiteiden suunnittelua, neuvotteluja maanomistajien kanssa, kilpailutusta ja käytännön toimenpiteiden toteutusta urakoitsijoiden kanssa. Luonnonhoito työllistää paikallisia osaajia ja tuo elinvoimaa maakuntaan”, toteaa luonnonsuojelun ylitarkastaja Mika Welling Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta. 

 ”Ennallistamisen ja luonnonhoidon suunta on oikea, mutta tarvitaan lisää toimenpiteitä pohjoissavolaisten elinympäristöjen tilan parantamiseksi sekä resursseja niiden toteuttamiseksi” Welling jatkaa. Vuodesta 2026 alkaen Itä-Suomen elinvoimakeskus jatkaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen aloittamia Helmi-töitä. 

Suon vesitalous ja lajisto palautuu ennallistamisen myötä 

Soita ennallistettiin Helmi-töinä Pohjois-Savossa kahdella kohteella. Nilsiän Karankaisen letolla raivattiin puuntaimia ja poistettiin karun kasvupaikan rahkasammalia. Kuopion Muurankorvessa puustoa poistettiin ojalinjoilta kaivinkonetyön helpottamiseksi sekä keskeltä suota puuston haihdutuksen vähentämiseksi. Hakkuiden yhteydessä patopuita kasattiin pinoihin odottamaan ojien täyttöä ja patojen rakentamista. Ennallistamishakkuiden myötä pohjaveden pinnan taso nousee myös.  

”Märillä turvemailla työskenteleviltä kaivinkoneurakoijalta vaaditaan hyvää osaamista. Ennallistamiskohteella vesi voi nousta työn ollessa vielä käynnissä, mikä voi vaikeuttaa kaivinkoneella liikkumista”, toteaa luonnonsuojelun asiantuntija Hanna Alanne Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.  

Ennallistamisen jälkeen kohteiden hoitoseurannalla havaitaan, saavutetaanko ennallistamisen tavoitteet sekä nähdään ennallistamistoimenpiteiden vaikutukset. Rautavaaran Ryhäsensuon letolla ja Särkänsuon hoitoseurannassa todettiin vesien ohjautuvan laajalle alalle suunnitellusti. Kun vedet suotautuvat laajasti turpeen läpi, suolta poistuvat vedet ovat puhtaampia. 

Vielä tarkempaa tietoa ennallistamisen vaikutuksista saadaan kasvillisuusseurannoilla, joita jatkettiin kolmella kohteella. Sammallajien määrittäminen vaatii hyvää osaamista ja varman määrityksen voi tehdä usein vain mikroskoopin avulla. Karankaisen letolla kasvillisuusseuranta tapahtui ryhmätyönä.  

Lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostus ja hoito 

Kuopiossa Maaningan lintujärvillä jatkettiin vuosittaista hoitoa, jossa pesimäsaarekeilta ja ranta-alueilta niitettiin kasvillisuutta. 

”Avoimet saarekkeet ovat edellytys lokkiyhdyskuntien pesinnälle. Lokkikolonioiden suojissa pesii myös muita vesilintulajeja, kuten erittäin uhanalaisia sotkia” kertoo Roosa Pesonen Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.  

Iisalmen lintujärvillä ja Maaningalla jatkettiin hoitokalastuksia, joiden tarkoituksena on korjata vinoutunutta kalaston rakennetta ja siten parantaa veden laatua sekä vesilintujen elinympäristöä. Iisalmen Vedenpäänlahdella jatkettiin useana vuonna toteutettuja niittoja. Loppuvuodesta Maaningalla aloitettiin myös puustonraivaushanke, joka valmistuu kevättalvella 2026. 

Perinnebiotooppien lajisto säilyy hoitamalla 

Perinnebiotoopit ovat lajistollisesti rikkaita, perinteisen maankäytön muovaamia elinympäristöjä, jotka vaativat jatkuvia hoitotoimenpiteitä säilyäkseen. 

”Pohjois-Savossa tuemme vuosittain seitsemän arvokkaan niittoniityn hoitoa. Paikalliset metsästysseurat ja kyläyhdistykset niittävät useimpia näistä talkootyönä”, kuvailee luonnonsuojelun asiantuntija Sanni Virtanen Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta. 

Suonenjoella aidattiin maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi ja järjestettiin laiduntajiksi lampaita. Lammaslaidunnuksella pysäytetään hakamaiden ja jäkkiniityn jo alkanut umpeenkasvu ja parannetaan uhanalaistuvan lajiston elinolosuhteita.  

Lapinlahdella laajennettiin valtakunnallisesti arvokkaan perinnebiotoopin hoitoalaa aitaamalla lammaslaidun perinteisesti viikatteella niitettävien pihaniittyjen yhteyteen. Aidattu alue on vanhaa ja jo välissä metsittynyttä niittyä, jolle niittoniittyjen edustava perinnebiotooppikasvillisuus pääsee levittäytymään kunnostustoimenpiteiden valmistuttua. 

Lisää valoa paahdeympäristöille ja lehdoille  

Useita paahde-elinympäristöjä hoidettiin Rautavaaralla poistamalla pintakasvillisuutta. 
”Paljas hiekkamaa on edellytys useille paahteisilla paikoilla kasvaville kasveille”, toteaa luonnonhoidon asiantuntija Antje Moraal.   

Suonenjoella kokeiltiin haitallisen vieraslajin, lupiinin torjuntaa kaivamalla kasvustot ylös kaivinkoneella ja kuljettamalla ne pois kohteelta. Lupiini oli leviämässä paahderinteeseen, jossa esiintyy monien hyönteislajien isäntäkasvia, kangasajuruohoa.  

Yhteistyössä maanomistajan kanssa parannettiin paahde-elinympäristön sekä kuivan lehtorinteen valo-olosuhteita poistamalla varjostavaa puustoa Joroisissa. Puuston poisto toteutettiin paahderinteellä esiintyvän pohjanmasmalon sekä kuivassa lehdossa kasvavan kalliokielon kasvuolosuhteiden parantamiseksi.  

Puroja, noroja ja hiekkarantoja kunnostettiin  

Leppävirralla kunnostettiin metsäkorven noroja yli 400 metrin matkalta palauttamalla uomaan poistettua kiviainesta ja lisäämällä liekopuuta. Toimenpiteet monipuolistavat virtausta, lisäävät vesisammalten kasvualustoja ja edistävät norouomien palautumista kohti luonnontilaa. Uomakunnostuksen ohella yksi kuivatusoja padottiin korven vesitalouden parantamiseksi. 

Pielavedellä ja Rautavaaralla jatkettiin aiemmin aloitettuja hiekkarantojen kunnostuksia. 

"Nilakka‑järven Hirviniemessä poistettiin rantaan kertynyttä kuollutta järviruokoa umpeenkasvun ehkäisemiseksi. Ala‑Luosta‑järven Honkaniemen rannalla poistettiin vastaavasti kuollutta kasviainesta sekä yksi koivu paahteisuuden ylläpitämiseksi”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Aatu Heiskanen Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta. Täysin umpeenkasvanut Honkaniemi kunnostettiin alun perin lokakuussa 2024. 

Kuopion Säyneisessä vanha kala‑allas muutettiin laskeutusaltaaksi vähentämään puroihin kulkeutuvaa hienoainesta. Havupuron hiekkakuormitus on lisääntynyt ja hiekkaa kulkeutuu Ryöpänjokeen, joka on uhanalaisen jokiravun ja taimenen elinaluetta. Altaaseen johdettu purovesi pidättää jatkossa osan hiekasta ja vähentää sen kulkeutumista eteenpäin.