Helmi-ohjelma etenee toimijoiden välisenä yhteistyönä Pohjois-Karjalassa

Tiedot Suomen luonnon tilasta ovat huolestuttavia: luontotyyppien tila heikkenee ja myös tavanomaisten lajien yksilöiden määrä vähenee. Toimia luonnon tilan parantamiseksi tarvitaan ja niitä on jo tehtykin, viime vuosina Helmi-elinympäristöohjelman myötä. Helmi sisältää monipuolisen keinovalikoiman, jolla on vuodesta 2020 alkaen edistetty monimuotoisuutta parantamalla heikentyneiden elinympäristöjen tilaa Suomessa. Toimenpiteistä hyötyvät sekä lajit että luontotyypit ja niitä toteutetaan maanomistajan suostumuksella niin suojelualueilla kuin suojelualueiden ulkopuolella. 

Vuonna 2025 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimenpiteillä parannettiin maakunnan lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, soiden ja pienvesien tilaa.  

”Ennallistaminen on pitkäjänteistä työtä, jota tehdään yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Työhön sisältyy luontoarvojen kartoitusta, toimenpiteiden suunnittelua, neuvotteluja maanomistajien kanssa, kilpailutusta ja käytännön toimenpiteiden toteutusta urakoitsijoiden kanssa. Luonnonhoito työllistää paikallisia osaajia ja tuo elinvoimaa maakuntaan”, toteaa luonnonsuojeluasiantuntija Kaija Eisto Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.  

”Ennallistamisen ja luonnonhoidon suunta on oikea, mutta tarvitaan lisää toimenpiteitä pohjoiskarjalaisten elinympäristöjen tilan parantamiseksi sekä resursseja niiden toteuttamiseksi” Eisto jatkaa. Vuodesta 2026 alkaen Itä-Suomen elinvoimakeskus jatkaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen aloittamia Helmi-töitä.  

Pesimälinnusto reagoi nopeasti lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostukseen 

Suojeltujen lintuvesien tila on vuosikymmenten saatossa heikentynyt vedenlaadun huononemisen, liiallisen umpeenkasvun sekä vieraspetojen, minkin ja supikoiran, aiheuttaman saalistuksen takia. Erityisesti vesilinnusto on taantunut voimakkaasti ja vaateliaimpien lajin kannat ovat suorastaan romahtaneet. Ylirehevöityneissä vesissä särkikalat runsastuvat ja kilpailevat sorsalintupoikueiden kanssa samasta vähenevästä pieneliöravinnosta. Särkikalojen liialliseen runsauteen voidaan vaikuttaa hoitokalastuksin. Lintuvesillä tehtäviä hoito- ja kunnostustoimenpiteitä ovat myös vieraspetojen tehopyynti, ruoppaukset, vedenpinnan nosto, vesikasvillisuuden niitot, laidunnus ja rantaniittyjen hoito, pesimälautat ja lokkilintujen pesimäluotojen raivaukset sekä muut pesinnänedistämistoimet, kuten telkänpöntöt ja vesilintujen pesimälaatikot.  

Pohjois-Karjalassa Helmi-lintuvesikunnostuksia on tehty viidellä linnustollisesti arvokkaimmalla Natura-verkostoon kuuluvalla lintuvedellä, useimmiten yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa.

”Parhaimpia tuloksia vesi- ja lokkilinnuston kannalta on toistaiseksi saatu aikaan Kiteen Päätyeenlahdella sekä Outokummun Sysmäjärvellä, missä luotojen ja pienten saarten kunnostus raivaamalla ja avoimia pesimäalueita luomalla on palauttanut nauru- ja pikkulokit järven pesimälinnustoon”, iloitsee luonnonsuojeluasiantuntija Harri Kontkanen. 

Lokkilinnuista hyötyvät muutkin kosteikkolinnut, esimerkiksi puna- ja tukkasotkat suorastaan edellyttävät lokkikolonian tuomaa pesimäturvaa. Lintuvesillä tehdään myös aktiivisia seurantoja, joiden myötä saadaan tietoa kunnostusten vaikutuksesta linnuston lisäksi viitasammakoihin sekä suojelullisesti arvokkaisiin sudenkorentolajeihin. 

Vuodelle 2026 Itä-Suomen elinvoimakeskus on saanut lintuvesien kunnostukseen merkittävät resurssit Helmi-ohjelmasta. Töiden myötä lintuvesien tilan odotetaan parantuvan entisestään Pohjois-Karjalassa.    

Perinnebiotooppien lajisto säilyy kunnostamalla ja niittämällä  

”Perinnebiotoopit ovat lajistollisesti rikkaita, perinteisen maankäytön muovaamia elinympäristöjä, jotka vaativat jatkuvia hoitotoimenpiteitä säilyäkseen”, kuvailee suunnittelija Hilja Kohonen Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Hoidon tavoitteena on parantaa ja ylläpitää niittylajiston, erityisesti kasvien ja hyönteisten elinympäristöjä. Hoitokohteina on myös hyvin harvinaisten erityisesti suojeltavien lajien elinympäristöjä.  

Pohjois-Karjalassa hoidettiin 12 pienialaista jatkuvan niittohoidon kohdetta. Alueita hoidetaan myös harventamalla puustoa ja raivaamalla pensaikkoa. Hoitotyöt tehdään pääosin käsityönä, sillä useat kohteet ovat koneellisesti vaikeasti niitettävissä. Niiton lisäksi toteutetaan tarvittaessa muitakin hoitotoimia, kuten vieraslajien torjuntaa, puuston ja alikasvoksen raivausta sekä maanpinnan karhentamista. Joillakin kohteilla niitto ja niittojätteen poiskorjuu tehdään kahdesti kesän aikana kasvimassan ja ravinteisuuden vähentämiseksi. Hoitotyöt toteutetaan kilpailutettuna ostopalveluna, ja tavoitteena on jatkaa kohteiden hoitoa myös vuonna 2026.   

Metsien luonnonhoidon jatkaminen on mahdollista Helmi-rahoituksella 

Lehdot ovat lajistollisesti arvokkaimpia metsiä, joiden luonnontilaa uhkaa liiallisen alikasvospuuston, tavallisimmin kuusten runsastuminen. Luonnonhoidolla säilytetään lehto sopivana elinympäristönä monelle lehtolajille. Useista edustavista pohjoiskarjalaisista lehdoista on perustettu jo aiemmin yksityisiä luonnonsuojelualueita, joita on hoidettu tarvittaessa.  

Lehdon arvojen säilyttämiseksi hoidon toistaminen pitkällä aikavälillä voi olla tarpeen. Alikasvoskuusia poistettiin neljällä arvokkaalla lehtoalueella Juuan Polvelassa sekä Tohmajärven Oravaaralla ja Hiidenvaaralla. Metsäisten elinympäristöjen hoitoa jatketaan tänä vuonna lehdoissa ja valkoselkätikkametsissä.   

Useita arvokkaita pienvesiä ennallistetaan  

Pienvesien tilaa parannetaan ennallistamalla lähteitä ja puroja. 
”Lähteet ovat useimmiten pienialaisia, mutta silti monimuotoisia lajistollisia aarreaittoja ja liittyvät tiivisti ympäröivään metsä- ja suoluontoon”, kuvailee suunnittelija Ringa Luostarinen Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta. 

Ennallistamistöiden kohteena oli neljä lähdealuetta Joensuussa, Heinävedellä, Kiteellä ja Ilomantsissa. Yksittäisten lähteiden lisäksi ennallistettiin laajoja lähteikköjä, joiden alueella on useita lähteitä, tihkupintoja, lähdenoroja ja avolähteitä. Ennallistamistoimenpiteitä tehtiin tukkimalla ojia kaivinkoneella, ohjaamalla ja palauttamalla vesiä alkuperäisille reiteilleen sekä nostamalla pohjavedenpinnan tasoa. Ennallistamalla saadaan palautettua hävinneitä ja heikentyneitä lähdealueita sekä ympäristön pohjavesivaikutusta.  

Tämän vuoden tavoitteena on laatia suunnitelmia ja parantaa useiden arvokkaiden lähteikköjen tilaa Kiteellä, Lieksassa ja Ilomantsissa. Potentiaalisia ennallistettavia lähteitä on löydettävissä runsaasti ympäri maakuntaa. Usein lähteiden ennallistaminen yhdistetään ympäröivän suoalueen ennallistamiseen, jolloin saadaan aikaan laajempia ekologisia vaikutuksia samoilla toimenpiteillä. Tavoitteena on myös ennallistaa yksi puro ja siihen liittyvä lähde Juuan veet ja vaarat Helmi-keskittymän alueella Juuassa. Lisäksi ennallistetaan yksi potentiaalinen rupiliskolampi.  

Suot ja pienvedet liittyvät läheisesti toisiinsa 

Soita ennallistettiin lähteiden ennallistamisen yhteydessä. Ennallistetuilla kohteilla on useita eri suotyyppejä, esimerkiksi Heinävedellä neljän hehtaarin korpialue. Vuonna 2026 tavoitteena on ennallistaa kaksi lettosuota, jotka ovat vaateliaan lajiston elinympäristöjä. Soita ennallistetaan edelleen myös lähteiden ennallistamisen yhteydessä muun muassa Lieksassa ja Ilomantsissa.