Ei tulvia näköpiirissä Pirkanmaalla eikä Kokemäenjoessa – syynä vähäiset lumikertymät

Vähälumisen talven seurauksena kevään sulamishuipun ennustetaan jäävän pieneksi. Vaikka talven aikana on ollut huomattavasti järvien jääkansia vahvistavaa pakkasta, lumikertymä jäi vähäiseksi. Tällä hetkellä sääennusteet näyttävät siltä, että lumet ovat ehtymässä ja sulaminen on alkanut. Sulamishuipun suuruutta ja ajankohtaa ei kuitenkaan voida vielä arvioida, koska se riippuu kevään lämpötiloista ja sademääristä.

Lumen vesiarvo koko Pirkanmaan alueella oli reilusti tavanomaista vähäisempi helmikuun puolivälissä. Maakunnan pohjoisosiin lunta kertyy yleensä enemmän ja eteläosaan vähemmän. Kovien pakkasten vuoksi järviin on kertynyt tavallista vähemmän valumavettä. Nämä olosuhteet ovat näkyneet säännöstellyissä järvissä siten, että juoksutukset talven aikana ovat olleet maltillisia.

Pohjoisella Pirkanmaalla luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden tavanomaisia tai hiukan korkeampia. Eteläisellä Pirkanmaalla ollaan hieman tavanomaista matalammalla tässä vaiheessa kevättä. Vedenkorkeuksien kehittymistä kevään mittaan voi seurata esimerkiksi vesi.fi-palvelusta kirjoittamalla hakukenttään järven nimen.

Suurten järvien säännöstelyluvat mahdollistavat joustavan säännöstelyn kevään aikana

Tavanomaisena, lumisena talvena Pirkanmaan suurilla säännöstellyillä järvillä eli Näsijärvellä, Pyhäjärvellä, Vanajavedellä, Kyrösjärvellä ja Rautavesi-Kulovedellä varaudutaan kevättulviin alentamalla vedenkorkeutta useilla kymmenillä senttimetreillä syksyyn verrattuna, jotta järvissä olisi riittävästi tilaa kevään sulamisvesille. Tänä vuonna vedenkorkeuksien alentamiselle ei ole suurta tarvetta. Viime vuosina uusitut säännöstelyluvat mahdollistavat joustavan vedenkorkeuden säännöstelyn talven ja alkukevään aikana. Tarpeeton vedenkorkeuden lasku ei ole hyväksi vesiluonnolle eikä kevään virkistyskäytölle, koska alhaisten vedenpintojen vuoksi rannat jäätyvät syvälle ja jäävät kuiviksi.

– Kevättulvien ennustetaan olevan vähäisiä lumitilanteen takia, mutta riippuu lämpötilasta ja sademääristä, miten järvien vedenkorkeudet kehittyvät lähiviikkoina. Sääolosuhteita tarkkaillaan jatkuvasti ja säännöstellyillä järvillä reagoidaan muuttuviin tilanteisiin tarpeen mukaan, kertoo vesitalousasiantuntija Sini Heikkilä Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Näsijärven pinta poikkeuksellisen alhaalla satamatöiden vuoksi

Näsijärven pinta on ollut helmikuun ajan alempana kuin koskaan säännöstelyn aikana, kun verrataan korkeuksiin samaan aikaan vuodesta. Poikkeukselliset vedenkorkeudet johtuvat Naistenlahden satamatöistä. Vaikka järven pinta on ollut tavanomaista alempana, ollaan kuitenkin lupaehtojen mukaisten sallittujen säännöstelyrajojen sisällä. Tampereen energia on kertonut asiasta 11.11.2025 julkaisemassaan tiedotteessa.

Taulukossa esitetään Pirkanmaan säännösteltyjen (s) ja luonnontilaisten (lt) järvien vedenkorkeudet meren pinnasta 10.3.2026. Säännösteltyjen järvien yhteydessä esitetään säännöstelyä hoitava toimija. Vedenkorkeuden lisäksi on esitetty suluissa vedenkorkeuden erotus (m) vuosien 1970–2020 keskimääräiseen arvoon kyseisenä päivänä. Arvot on esitetty N2000-korkeusjärjestelmässä.

Järvi, paikka	Vedenkorkeus metriä merenpinnasta (N2000)
Näsijärvi, Tampere (s, Tampereen Energia Oy)	94,98 (-0,16)
Pyhäjärvi, Näppilä (s, UPM Energy Oy)	77,32 (+0,32)
Vanajavesi, Toijala (s, Lounais-Suomen elinvoimakeskus)	79,42 (+0,32)
Kyrösjärvi (s, Kyröskosken Voima Oy)	83,36 (+0,05)
Kukkia, Pälkäne (lt)	86,84 (-0,06)
Längelmävesi, Kaivanto (lt)	84,26 (-0,16)
Keurusselkä (lt), Mänttä	105,71 (+0,08)
Kitusjärvi, Virrat (lt)	116,69 (0)
Tarjannevesi, Visuvesi (lt)	96,19 (-0,05)

Aluehallintouudistuksessa Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien vesitaloustehtävät keskitettiin Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen.