Lastensuojeluun liittyvät ennakkoluulot voivat estää avun piiriin hakeutumista – verkko-opintojakso antaa eväitä ennakkoluulojen purkamiseen

Lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten velvollisuus on varmistaa lapsen turvallinen kasvu ja kehitys, ja kenelle tahansa voi tulla vastaan tilanne, jossa lapsen tilanne vaatii lastensuojelun mukaantuloa. 

Lapsiperhepalveluiden saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen on yksi kansallisen Lapsistrategian keskeisistä tavoitteista. Tämän toteutuminen edellyttää, että perheet eivät koe avun hakemista häpeälliseksi tai pelkää sitä. Lastensuojelun aiheuttaman stigman tuominen entistä enemmän näkyväksi on tärkeää, ja tätä varten päätettiin rakentaa kaikille avoin, itsenäinen verkkokurssi Turun yliopiston Sote-akatemian, Auta Lasta ry:n ja Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n yhteistyössä. 

Lastensuojelun asiakkuuteen on liittynyt ja liittyy edelleen stereotypioita esimerkiksi lasten käytöksen ongelmista ja rikollisuudesta tai vanhemmuuteen liittyvistä vakavista puutteista, kuten päihdeongelmasta tai väkivallasta. Myös pelko lasten "pois ottamisesta" lastensuojelun mukaantulon automaattisena seurauksena elää edelleen vahvana.  

Vaikka lastensuojelu on tarkoitettu viimesijaiseksi tuen muodoksi, pitää se sisällään valtavan kirjon erilaisia elämäntilanteita, joihin se voi tarjota apua ja tukea. Elämäntilanteita, jotka voivat sattua kenen tahansa kohdalle. Siksi on tärkeää, että ammattilaiset pystyvät tukemaan perheitä ottamaan apua vastaan ja lieventämään näitä pelkoja ja vääriäkin käsityksiä. 

– Lastensuojelu onkin jo sanana aika monisyinen ja paradoksaalinen. Sana lapsi on suojeluhalua herättävä ja viaton. Suojelu-sanassa taas on turvallinen ja luottamuksellinen tuntu. Mutta sitten, kun nämä kaksi yhdistetään, syntyy jotain ahdistusta, häpeää ja pelkoakin aiheuttavaa, luonnehtii opintojakson suunnittelussa mukana ollut hankepäällikkö Ulla Mikkola Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:stä.   

Lastensuojelun stigma elää vanhempien ja lasten keskuudessa, mutta myös ammattilaisille lastensuojelun prosessit voivat olla vieraita ja käsitys lastensuojelun toiminnasta voi pitää sisällään ennakkoluuloja. Perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat myös vähentää stigmaa ja ennakkoluuloja omalla toiminnallaan. Tämä voi auttaa perheitä avun vastaanottamisessa, ja lastensuojelun ammattilaisia luottamuksellisten asiakassuhteiden luomisessa.   

– Ammattilaisenkin olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan, millaisia ajatuksia ja stereotypioita lastensuojelu itsessä herättää ja mistä ne kumpuavat. Lasten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista lastensuojeluun liittyy tulisi vahvistaa, jotta varhainen puuttuminen ei jää tekemättä puutteellisen tiedon tai väärien ennakkoluulojen vuoksi, pohtii sosiaalityön yliopisto-opettaja Sanni Salonen Turun yliopistosta. 

Kehittämispäällikkö Miika Neulaniemi Auta Lasta ry:stä nostaa esiin, miten lastensuojeluun liittyvät ennakkoluulot voivat olla sekä perheiden että ammattilaisten osalta tiedostamattomiakin, koska ne elävät yhteiskunnan rakenteissa. 

– Joitain kymmeniä vuosia sitten lastensuojelun asiakkuudessa olevista lapsista käytettiin nimityksiä, kuten sosiaalisesti sopeutumaton ja pahantapainen. Vaikka tämän kaltaiset termit ovat onneksi jääneet jo ajat sitten historiaan, ulottuu niiden kaiku tähän päivään asti. 

Lastensuojeluun liittyvien stigmojen purkaminen on aiheena hyvin ajankohtainen, sillä lastensuojeluilmoitusten kohteena olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia. 

– On tärkeää, että perheitä kohtaavat ammattilaiset osaavat ottaa sensitiivisesti puheeksi havaitsemansa lastensuojelullisen huolen ja ymmärtävät millaisia mielikuvia ja pelkojakin perheillä voi liittyä lastensuojeluun, muistuttaa Salonen.  

Kokemusasiantuntijat, entiset lastensuojelun asiakkaat ja asiakasvanhemmat, peräänkuuluttavat kohtaamisen merkitystä. On tärkeää, miten ammattilainen kohtaa lapsen ja nuoren esimerkiksi koulussa, päiväkodissa tai vaikka harrastuksessa, kun hän kuulee lastensuojelun asiakkuudesta. 

– Olisi tärkeää, että asiakkaiden olisi mahdollisimman helppo tulla niihin tilanteisiin ja kokea jotenkin, että se lastensuojelun asiakkuus ei ole ylimääräinen häpeäleima, entinen asiakasvanhempi kuvailee. 

– Että kohtaisi jokaisen yksilönä tekemättä oletuksia ja tuomatta niitä esiin, vaikka sellaisia olisikin. Siitä tulee olo, että asetamme nyt sinut tähän muottiin ja olet varmaan tietynlainen, kun sinulla on tällainen polku, pohtii puolestaan kokemusasiantuntijanuori.  

Verkkokurssi kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville 

Verkko-oppimisympäristö sisältää tietoa esimerkiksi lastensuojelun aiheuttaman stigman taustoista ja sen näkymisestä osana työelämää. Lisäksi tärkeässä roolissa ovat kokemusasiantuntijat, jotka kertovat omakohtaisesti siitä, miten ennakkoluulot voivat näkyä arjessa. Opintojakson sisällöt on suunniteltu erityisesti sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalojen ammattilaisille ja opiskelijoille, mutta siitä hyötyvät kaikki lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevät ja se soveltuukin lisäkoulutukseksi myös jo valmistuneille ammattilaisille.   

– Tämän opintojakson aineistot ovat ainutlaatuiset. Mukana on esimerkiksi useita lastensuojelun stigmaa käsitteleviä äänitallenteita kokemusasiantuntijoilta. Viimeiseen osioon toteutimme paneelikeskustelun, jossa eri alojen ammattilaiset kertovat ennakkoluuloista ja miten niistä voi päästä eroon. Kurssialueella pääsee tutustumaan näihin kaikkiin aineistoihin ja voi kerryttää omaa osaamistaan, vaikka ei tarvitsisikaan virallisia opintopisteitä, vinkkaa koulutusasiantuntija Visa Virtanen Turun yliopiston Sote-akatemiasta. 

Sote-akatemian tuottama itsenäisesti suoritettava verkkokurssi on tarjolla kenelle tahansa Turun yliopiston avoimen yliopiston kautta. Myös Turun yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa opintojakson Sote-akatemian kautta osaksi omaa tutkintoaan. Teemoitettuihin osioihin jaoteltu ja oman aikataulun mukaan suoritettava verkkokurssi antaa vapautta tutustua sisältöihin ja tehdä opintosuorituksia itselle parhaaseen aikaan.