Kela/FPA

Kotihoidon tuen saajamäärä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa

12.3.2026 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote

Jaa

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). 

Kotihoidon tuen saajia oli enää alle 60 000 vuonna 2025, ja heistä kahdeksan prosenttia oli miehiä. Saajamäärä ja kulut vähenevät pääosin siksi, että lapsia syntyy vähemmän, mutta perheet käyttävät myös tukea aiempaa vähemmän. Alueiden välillä löytyy tuen käytössä selkeitä eroja.

Kuvio: Kotihoidon tukea saaneiden miesten ja naisten määrä vuosina 2015–2025. Kuvasta näkee, että kotihoidon tuen saajien määrä on lähes puolittunut vuodesta 2015.

Kotihoidon tuen saajien määrä on laskenut jyrkästi kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 kotihoidon tuen saajia oli hieman yli 110 000 ja vuonna 2025 enää hieman alle 60 000.

Kela maksoi kotihoidon tukea yhteensä 137 miljoonaa euroa vuonna 2025. Summa on vähentynyt noin 159 miljoonaa euroa vuodesta 2015.

– Kotihoidon tuen saajien määrä ja kulut ovat vähentynyt pitkälti siksi, että lapsia syntyy vähemmän. Pienempi vaikutus on ollut sillä, että perheet käyttävät kotihoidon tukea aiempaa vähemmän, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen.

Kotihoidon tukea sai 86 prosenttia vuonna 2021 syntyneiden lasten perheistä. Elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen jälkeen vuonna 2022 lapsen saaneissa perheissä kotihoidon tukea käytti 76 prosenttia perheistä.

Miehiä kotihoidon tuen saajista oli vain kahdeksan prosenttia vuonna 2025, eikä osuus ole juurikaan muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 miesten osuus oli seitsemän prosenttia.

Kotihoidon tukea käytetään lyhyemmän aikaa

Perhevapaauudistuksen jälkeen vanhempien käyttämät kotihoidon tuen jaksot ovat olleet aiempaa lyhyempiä. Kotihoidon tukea yli vuoden käyttäneiden osuus on vähentynyt, ja vastaavasti tukea vähemmän kuin vuoden ajan käyttäneiden osuus on kasvanut.

Vuonna 2021 syntyneiden lasten perheistä 31 prosenttia käytti tukea yli vuoden (13 kuukautta tai pidempään) ja 69 prosenttia enintään vuoden ajan. Loppuvuodesta 2022 syntyneiden, uuden perhevapaajärjestelmän piiriin kuuluneiden lasten perheistä yli vuoden tukea käytti 27 prosenttia ja korkeintaan vuoden ajan 73 prosenttia.

– Suurempi osa isistä käyttää vanhempainvapaata perhevapaauudistuksen jälkeen, samalla kun vanhemmille yhteensä osoitettu vanhempainvapaajakso piteni jonkin verran. Tämä on ehkä vähentänyt äideillä tarvetta jäädä kotihoidon tuelle, tai käyttää tukea pitkään, sanoo Miettinen.

Kuvioissa tarkastellaan vuonna 2022 syntyneiden lasten vanhempien perhevapaiden käyttöä, sillä vuonna 2022 syntyneet ovat nuorin ikäluokka, jonka kohdalla kotihoidon tuen käyttöä on voitu seurata täysimääräisesti lapsen kolmivuotispäivään (vuoden 2025 loppuun) saakka.

Kuvio%3A%20Kotihoidon%20tuen%20jaksojen%20jakauma%20eri%20pituisiin%20jaksoihin%20ennen%20ja%20j%E4lkeen%20perhevapaauudistuksen%20lapsen%20syntym%E4vuoden%20mukaan.%20Kuvasta%20n%E4kee%2C%20ett%E4%20perhevapaauudistuksen%20j%E4lkeen%20kotihoidon%20tuen%20jaksot%20ovat%20olleet%20keskim%E4%E4rin%20lyhyempi%E4%20kuin%20aiemmin.

Alueellisia eroja kotihoidon tuen käytössä

Kotihoidon tuen käyttö vaihtelee eri alueiden välillä. Yleisintä tuen käyttö on Keski- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueilla sekä Helsingissä. Näillä alueilla lähes 90 prosenttia vuonna 2022 lapsen saaneista perheistä oli saanut kotihoidon tukea tämän lapsen perusteella.

Muuta maata vähäisempää kotihoidon tuen käyttö on Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lapissa ja Pohjois-Karjalassa kotihoidon tukea sai 75–76 prosenttia vuonna 2022 lapsen saaneista perheistä.

Kuvio%3A%20Kotihoidon%20tukea%20saaneiden%20perheiden%20osuus%20vuonna%202022%20lapsen%20saaneista%20perheist%E4%20hyvinvointialueittain.%20Kuvasta%20n%E4kee%2C%20ett%E4%20kotihoidon%20tuki%20on%20yleisint%E4%20Uudenmaan%20alueilla%20ja%20harvinaisinta%20Pohjois-%20ja%20It%E4-Suomessa.

Avainsanat

kelakotihoidontuki

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Liitteet

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

FPA ändrar sin förmånsanvisning: Medel för eget hushåll som betalas till unga i eftervård inverkar inte på utkomststödet15.4.2026 12:28:29 EEST | Pressmeddelande

FPA ändrar sina anvisningar om hur medel för eget hushåll som betalas till unga som får eftervård inom barnskyddet ska beaktas i samband med utkomststödet. Medlen för eget hushåll inverkar inte i fortsättningen på utkomststödet under den tid eftervården varar. Målet är att säkerställa att medlen för eget hushåll stöder den ungas självständighetsprocess och att unga behandlas jämlikt.

Kela muuttaa etuusohjettaan: Jälkihuollossa olevien nuorten itsenäistymisvarat eivät vaikuta toimeentulotukeen15.4.2026 12:28:29 EEST | Tiedote

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela muuttaa ohjetta lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten itsenäistymisvarojen huomioimisesta toimeentulotuessa. Itsenäistymisvarat eivät jatkossa vaikuta toimeentulotukeen jälkihuollon aikana. Tavoitteena on varmistaa, että itsenäistymisvarat tukevat nuoren itsenäistymistä ja nuoria kohdellaan yhdenvertaisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye