Jessi Jokelainen: Suomen ei piä olla maa, jossa nuorten on pakko paeta maaseuvulta

Jokelaisen mukaan selonteko kyllä tunnistaa maaseudun ongelmat, mutta Orpon hallitus ei yritäkään ratkaista niitä, päinvastoin.

– Selonteko puhhuu aivan oikein palavelujen saavutettavuuesta, oikeuenmukasesta siirtymästä, työllisyyestä, koulutuksesta, liikenneköyhyyestä ja ruoantuotannon tulevaisuuesta. Murheellista vain on, että samalla tämän hallituksen politiikka pahentaa ongelmia, Jokelainen sanoo.

Hallitus esimerkiksi leikkaa kuntien valtionrahoitusta, kiristää hyvinvointialueiden säästöjä, vähentää aluekehitysrahoitusta sekä heikentää sosiaaliturvaa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen leikkaukset kaventavat koulutusmahdollisuuksia erityisesti pienemmillä paikkakunnilla.

– Nämä heikennykset ossuu ku moukari maaseuvun ihimisiin – vielä kovempaa kuin kaupungeissa, Jokelainen sanoo.

Jokelainen kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomen kaupungit naisistuvat samalla, kun maaseutu miehistyy. Väestö on eriytymässä, kun moni suomalainen tyttö muuttaa maaseudulta kaupunkiin mahdollisuuksien perässä.

– Tämä kehitys uhkaa meijän yhteisöjen elinvoimaa. Suomen ei piä olla maa, jossa nuorten on pakko paeta maaseuvulta. Heijän on voitava halutessaan myös rakentaa sinne oma tulevaisuus. Se on meijän koko Suomen etu. Mää oon ite syntyny Kainuussa Puolangalla ja kasvanu Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla, joten tiiän hyvin, mistä tässä ilmiössä on kyse, Jokelainen sanoo.

Nuorten olisi mahdollista kouluttautua myös kotiseudullaan, kun siihen panostetaan. Esimerkiksi paikallinen toisen asteen opetus, vapaan sivistystyön oppilaitokset ja omassa maakunnassa sijaitsevat korkeakoulut vahvistaisivat osaamista ja toisivat elinvoimaa.

– Maaseuvun ihimiset ei tarvi jäähäkseen mittään taikatemppuja. Maaseuvulla tarvitaan aivan tavallisia perusasioita. Maaseuvulla tarvitaan koulutusta, työtä ja toimeentuloa. Tarvitaan palaveluita, liikenneyhteyksiä ja toimivaa verkkoa, Jokelainen sanoo.

Vasemmistoliiton mielestä niin Puolangalla kuin Punavuoressakin on voitava tulla toimeen, päästävä terveyskeskukseen ja pystyttävä elämään hyvää elämää osana itse valitsemaansa yhteisöä ja ympäristöä.

---

Jessi Jokelaisen ryhmäpuhe 11.3.2026:

Arvoisa puhemies,

Moni suomalainen tyttö muuttaa maaseuvulta kaupunkiin mahollisuuksien perässä. Mää oon ite syntyny Kainuussa Puolangalla ja kasvanu Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla, joten tiiän hyvin, mistä tässä ilmiössä on kyse.

Suomen kaupungit naisistuu, maaseutu miehistyy, väestö erriytyy. Tämä kehitys uhkaa meijän yhteisöjen elinvoimaa.

Maaseuvun ihimiset ei tarvi jäähäkseen mittään taikatemppuja. Maaseuvulla tarvitaan aivan tavallisia perusasioita. Maaseuvulla tarvitaan koulutusta, työtä ja toimeentuloa. Tarvitaan palaveluita, liikenneyhteyksiä ja toimivaa verkkoa.

Arvoisa puhemies, maaseutupolliittinen selonteko puhhuu aivan oikein palavelujen saavutettavuuesta, oikeuenmukasesta siirtymästä, työllisyyestä, koulutuksesta, liikenneköyhyyestä ja ruoantuotannon tulevaisuuesta.

Murheellista vain on, että samalla, kun selonteko tunnistaa maaseuvun ongelmat, tämän hallituksen politiikka pahentaa niitä.

Siinä missä selonteko puhhuu maaseuvun elinvoimasta, hallitus leikkaa kuntien valtionrahotusta, kiristää hyvinvointialueitten säästöjä, vähentää aluekehitysrahotusta, leikkaa ammatillisesta koulutuksesta sekä heikentää sosiaaliturvaa. Nämä heikennykset ossuu ku moukari maaseuvun ihimisiin – vielä kovempaa kuin kaupungeissa.

Orpon hallitus on leikannu ammatillisesta koulutuksesta noin 120 miljoonaa euroa. Koulutuksen järjestäjät on jo varottanneet, että leikkaukset vähentää lähiopetusta ja kaventaa koulutusmahollisuuksia erityisesti pienemmillä paikkakunnilla.

Arvoisa puhemies, me vasemmistoliitossa tiietään kokemuksesta, että nuorten on mahollista kouluttautua myös kotiseuvullaan, kun siihen panostettaan. Edellisellä hallituskauella vasemmistolaisen opetusministerin joholla ammatillisen koulutuksen rahotusta lisättiin, ja koulutuksen saatavuutta pystyttiin vahvistammaan eri puolilla maata.

Paikallinen toisen asteen opetus, vappaan sivistystyön oppilaitokset ja omassa maakunnassa sijaitsevat korkeakoulut tai filiaalit parantaa nuorten mahollisuuksia jäähä kotiseuvulle. Ne myös vahvistaa ossaamista ja tuo elinvoimaa.

Koulutuksen lisäksi työllisyys on keskeinen avvain maaseuvun elinvoimaan. Vihreä siirtymä, luonnon ennallistaminen ja ruokatuotannon murros tarjoaa valtavia mahollisuuksia – myös maaseuvun nuorille.

Työllisyys ja elinvoima edellyttää toimivaa liikennettä. On keskeistä, että maaseuvulle pääsee – ja että sieltä pääsee myös pois. Tällä hetkellä moni maaseuvun nuori kärsii liikenneköyhyyestä.

Vasemmistoliiton mielestä joukkoliikenteeseen pittää panostaa, ja erityisesti lähijunaliikenne on elvytettävä hyövyntämällä olemassa olevaa, ennen kumipyörävallankummousta rakennettua rataverkkoa. Sillä saatas aikaan myös paikallista työllisyyttä. Kaikkialle joukkoliikenne ei ulotu, joten syrjäseutujen pienitulosille tarvitaan tuki polttoainekulluihin.

Arvoisa puhemies, vasemmistoliiton mielestä niin Puolangalla ku Punavuoressaki on voitava tulla toimeen, päästävä terveyskeskukseen ja ellää hyvvää elämää osana valittemaansa yhteisöä ja ympäristöä. Suomen ei piä olla maa, jossa nuorten on pakko paeta maaseuvulta. Heijän on voitava halutessaan myös rakentaa sinne oma tulevaisuus. Se on meijän koko Suomen etu.