Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Kroonisen munuaistaudin riskipotilaiden tunnistaminen käynnistyy Päijät-Hämeessä digitaalisella työkalulla

Krooninen munuaistauti on yleinen sairaus, jota esiintyy Suomessa jopa 10 %:lla väestöstä. Silti se on usein alidiagnosoitu sairaus: kaksi kolmasosaa sairastavista saattaa elää ilman diagnoosia ja suositusten mukaista hoitoa. Harjun terveyden 136 000 asukkaan alueella yli 13 000 henkilöllä voi olla lievä krooninen munuaistauti.  

Työkalu analysoi suostumuksen antaneiden asiakkaiden terveystietoja ja nostaa esiin henkilöt, joilla on merkkejä kroonisesta munuaistaudista tai jo todettu sairaus, mutta hoitosuosituksien mukaista hoitoa ei ole vielä aloitettu. 

Tehtävään nimetty ammattilaisten tiimi käsittelee riskipotilaiden pseudonymisoidun listauksen. Hoitajat ottavat yhteyttä työkalulla tunnistettuihin potilaisiin ja konsultoivat tarpeen mukaan lääkäriä. 

Lääkäri arvioi mahdolliset jatkotutkimustarpeet, kirjaa tarvittaessa diagnoosin, tarkistaa hoidon ja päättää mahdollisesta hoidon tehostamisesta hoitosuosituksien mukaiseksi. Tavoitteena on ottaa yhteyttä kaikkiin tunnistettuihin asiakkaisiin tämän kevään aikana.

Analysointityökalu ei päätä yksittäisen asiakkaan palveluista tai hoidosta, vaan toimii lisäpalveluna niille, jotka ovat antaneet luvan tietojensa analysointiin. 

Varhainen tunnistaminen ehkäisee sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä

Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen parantaa potilaiden ennustetta, sillä sairauden edetessä vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien riski kasvaa merkittävästi. Kun sairaus tunnistetaan varhain, sen kulkuun voidaan vaikuttaa elintapaohjauksella ja ajoissa aloitetulla lääkehoidolla.  Pitkällä tähtäimellä varhainen tunnistaminen voi lisäksi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia.

-Harjun terveys on hyödyntänyt AINO-analysointityökalua aiemmin kansansairauksien hoitotasapainon seurannassa. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä koskevien lakimuutosten edetessä työkalun käyttöä on tarkoitus laajentaa tarjoamaan terveyshyötyä kaikille palvelujemme piirissä oleville asukkaille, toteaa Harjun terveyden toimitusjohtaja Minna Honkanen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue pitää käynnissä olevaa hanketta tärkeänä askeleena kohti vaikuttavampaa ja ennakoivampaa terveydenhuoltoa. 

-Varhainen tunnistaminen on keskeistä sekä potilaiden hyvinvoinnin että terveydenhuollon kestävyyden näkökulmasta. Krooninen munuaistauti voi edetessään johtaa munuaiskorvaushoitoon, kuten dialyysiin tai munuaisensiirtoon, joista potilaalle aiheutuu huomattavaa inhimillistä kuormitusta. Potilasta kohden hoidon kustannukset hyvinvointialueelle ja siten yhteiskunnalle ovat noin 50 000–70 000 euroa vuodessa,” sanoo hyvinvointialueen nefrologian ylilääkäri Mari Vilpakka. 

-Kroonisen munuaistaudin hoito on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, mutta hoidon vaikuttavuus edellyttää varhaista tunnistamista. Tämä käynnissä oleva hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten digitaaliset työkalut voivat tukea potilaan parempaa hoitoa ja samalla koko terveydenhuollon resilienssiä ja kestävyyttä, toteaa AstraZeneca Oy:n lääkätieteellinen johtaja Marika Crohns. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Mehiläisen yhteisyritys Harjun terveys on pilotin omistaja ja vastaa pilotin mukaisesta potilaiden hoidosta. Päijät-Hämeen keskussairaalan nefrologit toimivat projektissa munuaissairauksien asiantuntijoina. AstraZeneca Oy tukee hanketta kehitys- ja projektityössä. AstraZeneca Oy ei rahoita potilaiden laboratoriomitauksiin tai hoitoon liittyviä kustannuksia, eikä AstraZenecalle siirry mitään potilaiden tietoja.

Lisätietoja:

Harjun terveys: Toimitusjohtaja, Minna Honkanen, 040 663 7281, minna.honkanen@harjunterveys.fi

Päijät-Hämeen hyvinvointialue, erikoissairaanhoito: Ylilääkäri Mari Vilpakka, 044 719 5353, mari.vilpakka@paijatha.fi

AstraZeneca Oy: Jussi Heinonkoski, Nordic and Finland Communication Lead, +358 (0) 40 330 1574, jussi.heinonkoski@astrazeneca.com

Lisätietoa kroonisesta munuaistaudista: Terveyskylä.fi

Viitteet:

Metsärinne K. et al. Characteristics, treatment and disease burden among stage 3–4 chronic kidney disease patients with and without type 2 diabetes in Finland. Nephrol Dial Transplant. 2024;39(9):1703–1712.

Suomen Nefrologiyhdistys. Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito – Suomen strategia. Helsinki: Suomen Nefrologiyhdistys; 2025.

FI-17433-03-2026-CVRM