SDP:n Eskelinen ja Suhonen: Itä-Suomen elinvoiman vahvistamista ei saa unohtaa

Eduskunta käy tänään keskiviikkona keskustelun maaseutupoliittisesta selonteosta. Kaupunkikeskuksia lukuun ottamatta Itä-Suomi on valtaosin harvaan asuttua maaseutua, jolla huoltosuhde heikkenee erityisen voimakkaasti.

Kaupungit vetävät työikäistä väestöä puoleensa, mutta maaseudulla työpaikat syntyvät pikemmin sinne, missä ihmiset ovat. Maaseudun elinkeinoelämällä on potentiaalia, sillä suurin osa maaseudun yrityksistä on pieniä mikro- ja pk-yrityksiä, joiden mahdollisuuksia työllistää tulee vahvistaa. Myös perheyrityksillä on merkittävä rooli työllistäjinä muun muassa Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

– On tärkeää varmistaa ammattitaitoisten työntekijöiden riittävyys, joten korkeakoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää panostuksia leikkauslinjan sijaan, toteaa Suhonen.

Itä-Suomen elinvoimaa haastaa myös liikenneverkon epätasapainoinen kehittäminen. Infran merkitystä elinvoimalle ei aina ymmärretä riittävästi. Raideliikenteen tavaraliikennekapasiteetti ei ole Itä-Suomessa ajan tasalla, minkä takia joudutaan turvautumaan kalliimpiin maantiekuljetuksiin.

– Tieliikenteessä hallituksen panostukset ovat kohdentuneet pääväyliin, vaikka alempi tieverkko on Itä-Suomessa esimerkiksi metsäteollisuudelle aivan keskeinen, Eskelinen sanoo.

– Maaseudulla heikot tietoliikenneyhteydet heikentävät asukkaiden arjen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä muodostuvat helposti pullonkaulaksi yritysten kehittämisessä. Kiinteisiin valokuituverkkoihin tarvitaan tukirahoitusta, Eskelinen jatkaa.

SDP on ehdottanut työ- ja elinkeinoministeriön investointituesta 75 miljoonan kohdentamista itäisen Suomen hankkeisiin sekä vihreän siirtymän verokannustimen laajentamista ja voimassaolon pidentämistä, jotta myös Itä-Suomen pk-yritykset pääsisivät mukaan.

– On jo korkea aika polkaista käyntiin alueen siirtoverkkohanke ja mahdollistaa tuulivoimarakentaminen itäisessä Suomessa, jotta yritykset uskaltavat investoida alueelle, vaatii Suhonen.

– Sitkeä itäinen Suomi on osoittanut kriisinkestävyytensä välittömästi finanssikriisin ja koronapandemian iskemisen jälkeen. Itärajan sulkeminen on aiheuttanut itäiselle Suomelle kuitenkin poikkeuksellisen tilanteen, johon tulee nyt vastata poikkeuksellisin keinoin, mutta hallitus tarjoaa toimien sijaan vain selvityksiä ja EU suoran tuen sijaan lainarahaa samalla, kun lupaukset erityistalousalueesta antavat vain odottaa itseään, toteavat edustajat.