Muistioireet kannattaa tutkia ajoissa – näin muistitutkimukset ja hoito etenevät Pirkanmaalla
11.3.2026 14:08:12 EET | Pirkanmaan hyvinvointialue | Tiedote
Muistiin liittyvät huolet heräävät monella vähitellen, kun esimerkiksi tavaroita katoaa, nimet eivät muistu mieleen ja oikeita sanoja pitää hakea. Jos arjen askareet muuttuvat hankaliksi, voi sairaus olla jo pitkällä.

Muistihuolien kanssa ei pidä jäädä odottamaan. Terveydenhuoltoon tulee ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.
– Muistitutkimuksiin hakeudutaan edelleen liian myöhään, vaikka varhainen diagnoosi tarjoaisi parhaat edellytykset hoidon aloittamiselle ja toimintakyvyn säilymiselle, ylilääkäri Sanni Hellgren Hatanpään geriatrian poliklinikalta sanoo.
Mistä pitäisi olla huolissaan?
Normaaliin ikääntymiseen kuuluu ajoittaista sanojen hakemista ja nimien unohtelua.
– Sen sijaan päivittäinen tavaroiden katoaminen, asioiden jatkuva toistaminen tai arkisten toimintojen – kuten kahvin keittämisen – vaikeutuminen voivat viitata muistihäiriöön. Tällöin on syytä hakeutua tutkimuksiin, Hellgren kertoo.
Ensimmäinen askel on yhteydenotto omalle sote-asemalle
– Kun oma tai läheisen muisti alkaa mietityttää, tulee ensimmäiseksi ottaa yhteyttä omalle sosiaali- ja terveysasemalle, geriatrian poliklinikan osastonhoitaja Niina Nyberg ohjeistaa.
Sote-asemalla sairaanhoitaja haastattelee potilaan ja tekee lyhyen muistitestin. Testi antaa suuntaa, mutta ei kerro vielä kaikkea.
– Hoitajan vastaanoton jälkeen lääkäri tutkii potilaan ja arvioi mahdolliset muut muistia heikentävät tekijät, Sanni Hellgren jatkaa.
Laboratoriokokeilla suljetaan pois esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, B-vitamiinin puutos ja kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt.
– Myös esimerkiksi masennus ja suru voivat aiheuttaa muistioireita, Hellgren sanoo.
Jos muussa terveydentilassa ei ilmene muistioireita selittäviä syitä, lääkäri tekee lähetteen geriatrian poliklinikalle. Useissa Pirkanmaan kunnissa on oma geriatrian poliklinikka.
Tutkimukset ja hoito jatkuvat geriatrian polilla
Ensikäynti geriatrian poliklinikalla on muistihoitajan vastaanotolla. Muistihoitaja tekee laajemmat muistitestit ja haastattelee arjen sujumisesta sekä oireista. Muistihoitaja keskustelee aina myös potilaan omaisen tai läheisen kanssa.
– Toiveenamme on, että omainen tai läheinen olisi vastaanotolla mukana, Niina Nyberg sanoo.
Geriatrian erikoislääkäri arvioi pään kuvantamisen tarpeen.
– Kuvantaminen ei yksin ratkaise diagnoosia, mutta tukee sitä ja sulkee pois muita mahdollisia syitä muistioireille, Sanni Hellgren selventää.
Lääkehoito aloitetaan geriatrin vastaanotolla – tukee toimintakykyä ja hidastaa sairauden etenemistä
Kuvantamistutkimuksen jälkeen potilas tapaa geriatrian erikoislääkärin, joka käy läpi tutkimusten tulokset ja asettaa diagnoosin, jos se on mahdollista.
Yleisimpiä muistisairausdiagnooseja ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus sekä sekamuotoinen muistisairaus eli esimerkiksi Alzheimer ja verisuoniperäiset muutokset yhdessä. Hieman harvinaisempia muistisairauksia ovat esimerkiksi Lewyn kappale -tauti tai frontotemporaalinen dementia.
– Jos muistisairaus todetaan, aloitamme välittömästi lääkityksen, Hellgren sanoo ja jatkaa:
– Muistilääkkeet eivät paranna sairautta, mutta hidastavat oireiden etenemistä ja voivat ylläpitää toimintakykyä vuosien ajan. Siksi on tärkeä aloittaa lääkitys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Muistikoordinaattorilta saa apua arjen pyörteissä
Viimeistään kahden kuukauden kuluttua diagnoosista muistikoordinaattori tekee ensitietokäynnin potilaan kotiin. Muistikoordinaattorin kanssa käydään vielä kaikessa rauhassa läpi, mitä diagnoosi tarkoittaa.
Diagnoosikäynti geriatrin vastaanotolla sisältää paljon tietoa, ja moni potilas tarvitsee aikaa sulatella diagnoosiaan. Siksi muistikoordinaattorin ensitietokäynti on tärkeä osa hoitopolkua.
– Muistikoordinaattorin kanssa selvitetään myös esimerkiksi arjen sujumiseen ja lääkitykseen liittyviä kysymyksiä, kuvailee Niina Nyberg.
Potilas ja hänen läheisensä saavat muistikoordinaattorilta tarvittaessa apua mahdollisiin tukimuotoihin, kuten etuuksiin tai palveluihin liittyen.
Kontrollit jatkuvat vuosittain
Keskimäärin 6–8 kuukauden kuluttua diagnoosista potilas käy geriatrian poliklinikalla muistihoitajan ja lääkärin seurantakäynnillä. Muistihoitajan vastaanotolla tehdään tarvittavat muistitestit ja käydään läpi arjen sujumista sekä mahdollisia muistin muutoksia. Huomioita kiinnitetään myös ravitsemukseen ja nukkumiseen. Geriatri tarkistaa lääkityksen tehon ja mahdolliset haitat.
Tämän jälkeen hoito siirtyy yleensä muistikoordinaattorille, joka tarjoaa pitkäaikaista tukea ja seurantaa.
– Muistikoordinaattori seuraa potilaan vointia vuosittain ja auttaa, kunnes potilas siirtyy kotihoidon tai asumispalvelujen piiriin. Potilas voi ottaa yhteyttä muistikoordinaattoriin milloin tahansa, jos muistioireet muuttuvat tai arjessa tulee haasteita, kertoo osastonhoitaja Niina Nyberg.
– Yleisimmät syyt yhteydenottoihin ovat toimintakyvyn muutokset, käytösoireet, kotona pärjäämisen ongelmat ja tukipalvelujen tarpeen arviointi, Nyberg jatkaa.
Aivoterveyden vahvistaminen kannattaa aina, iästä riippumatta!
Vaikka ei muistihäiriöön viittaavia oireita olisikaan, aivoista kannattaa pitää huolta. Omaa aivoterveyttä voi vahvistaa monin eri tavoin.
– Aivoterveyden kannalta keskeistä on muun muassa säännöllinen liikunta, hyvä ravitsemus ja aktiivinen sosiaalinen elämä. Lisäksi kaikki aivoja aktivoivat tehtävät, kuten lukeminen, musiikin kuuntelu, ristisanat ja muistipelit ovat hyväksi aivoille sekä muistille, Hellgren vinkkaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Hellgrenylilääkäri
Puh:044 4729 860sanni.hellgren@pirha.fiPirkanmaan hyvinvointialue
Tarjoamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä pelastuspalveluita kaikille pirkanmaalaisille. Toimimme laajasti noin 700 toimipisteessä ja olemme helposti tavoitettavissa myös digitaalisesti. Meillä toimii Suomen toiseksi suurin yliopistollinen sairaala Tays. Tutkimuksella ja koulutuksella tähtäämme tulevaisuuteen, mutta asukkaiden arjessa olemme tässä ja nyt, kaikkina päivinä ja aikoina. Meitä pirhalaisia on noin 20 000, ja olemmekin Pirkanmaan suurin työyhteisö.
Lisätietoja pirha.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan hyvinvointialue
Hyvinvointialue teki rikosilmoituksen mahdollisesta väärinkäytöksestä21.4.2026 14:31:37 EEST | Tiedote
Pirkanmaan hyvinvointialue on tehnyt rikosilmoituksen aiemmin hyvinvointialueella työskennelleestä työntekijästä, jonka epäillään siirtäneen luvattomasti rahaa tekaistuille toimeentulotukiasiakkaille.
LVV huomautti Pirhaa jatkohoidon ruuhkautumisesta – parissa vuodessa palveluja kehitetty merkittävästi20.4.2026 13:59:58 EEST | Tiedote
Lupa- ja valvontavirasto on antanut hyvinvointialueelle huomautuksen Tays Päivystys Acutan ruuhkautumisesta ja jatkohoitoon pääsystä perustason vuodeosastoille vuosien 2024 ja 2025 tapahtumien perusteella. Koska hyvinvointialue on ryhtynyt asiassa jo useisiin toimenpiteisiin, se ei saanut asiassa määräyksiä. Osana omia toimenpiteitään hyvinvointialue avaa huhtikuun aikana muun muassa ikäihmisten voimavaralähtöisen kuntoutusosaston.
Jatke Pirkanmaa Oy on valittu Tays Keskussairaalan Hoitajantien pysäköintitalon urakoitsijaksi17.4.2026 15:50:15 EEST | Tiedote
Jatke Pirkanmaa Oy sai korkeimmat pisteet sekä tarjouskilpailun laatuosioista että hintaosiosta. Hankkeen urakkamuotona on kokonaisvastuurakentaminen (KVR-urakka). Rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo kesäkuussa.
Työikäisten sosiaalipalveluja uudistetaan Pirkanmaalla – tavoitteena paremmin asiakkaiden tarpeisiin kohdennetut ja vaikuttavat palvelut17.4.2026 14:53:46 EEST | Tiedote
Pirkanmaan hyvinvointialue uudistaa työikäisten sosiaalipalvelujen kokonaisuutta, jotta palvelut vastaisivat aiempaa paremmin asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin sekä valtakunnallisiin linjauksiin ja lakimuutoksiin. Tavoitteena on vahvistaa osallisuutta, ehkäistä syrjäytymistä ja turvata erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tuki ja palvelut.
IPS-työhönvalmennusmalli auttaa mielenterveyden häiriötä sairastavia työelämään – uusia työnantajia etsitään toimintaan mukaan16.4.2026 13:25:17 EEST | Tiedote
Pirkanmaan hyvinvointialueella parhaillaan kokeilussa oleva IPS-malli (Individual Placement and Support, suomeksi Sijoita ja valmenna!) on työhönvalmennusmalli henkilöille, joilla on todettu mielenterveyden häiriö. Yhteistyö auttaa motivoituneita ja osaavia työntekijöitä ja työnantajien tarpeita kohtaamaan toisensa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme