Vihreiden Pitkolta kritiikkiä hallitukselle – nosti esiin usein havaitun ristiriidan, joka ei pidä paikkaansa

Embargo, kunnes puhe on pidetty. Puhuttu versio pitää.

Pitkon mukaan maa- ja metsätalous nähdään nykykeskustelussa usein lähinnä vihreän siirtymän kärsijöinä. Näin ei kuitenkaan ole. 

– Harvaa elinkeinoa sään ääri-ilmiöitä ja tuholaisriskejä lisäävä ilmastokriisi sekä pölyttäjien määrää ja ympäristön resilienssiä vähentävä luontokato uhkaavat niin kouriintuntuvan selkeästi kuin ruoantuotantoa ja metsien käyttöä. Siksi ihmettelenkin, että tässä salissa usein ilmasto- ja luontoteot asetetaan vastakkain maaseudun elinvoiman kanssa, Pitko totesi puheessaan.

Pitko myös muistutti, että maataloudessa on huutava pula nuorista viljelijöistä. Maaseudun tulevaisuuden kannalta onkin kriittistä kuulla nuorten toiveita ja tarpeita, sillä nuorille maalta pois lähtemisen kynnys on matala.

– Koulutus- ja sivistyspalvelut ovat tietenkin yksi maaseudun elinvoiman selkänoja. Laadukas toisen asteen koulutus on edellytys sille, että täysi-ikäistyvät nuoret voivat hankkia ammatin. Kiinnittymisen kannalta tärkeitä tekijöitä nuorten elämässä ovat myös vapaa-ajan vieton ja harrastamisen mahdollisuudet sekä mahdollisuus kohtaamisiin, Pitko huomautti.

– Eikä tässäkään kannata unohtaa luonnon merkitystä. Selonteonkin mukaan maaseudun nuorille yleisiä tapoja harrastaa ovat patikointi luonnossa ja kalastus. Virtavesien vapauttaminen ja kansallispuistojen ja retkeilyalueiden perustaminen on myös elinvoimapolitiikkaa, Pitko jatkoi.

Pitkon mukaan maaseudun elinvoimaa mietittäessä yksi liian usein sivuutettu asia on myös kulttuuri. 

– Myös harvemmin asutuilla seuduilla kulttuuri voi olla voimavara.  Paikallisen kulttuurin ja sen tekijöiden arvo täytyy nähdä, ja kulttuurin alueellisen rahoituksen tärkeys täytyy muistaa, Pitko totesi.

– Kulttuuriperinnöllä on veto- ja pitovoimaa vahvistava merkitys. Kulttuuriperintö luo juuria ja edistää monipaikkaisuutta, kuten tässä selonteossa todetaan. Hallitus on kuitenkin vienyt läpi eduskunnasta monenlaisia lainsäädäntömuutoksia, joilla edistetään kulttuuriperinnön purkamista etenkin muuttotappioalueilla.

Orpon hallitus ei saanut Pitkolta kiitosta siitä, miten se on edellä mainittuja maaseudun elinvoimaisuuden edellytyksiä turvannut.

– Nykyinen hallituksen politiikka ja tukijärjestelmät eivät tue uudistumista, Pitko kiteytti.