Persoonallisuusarviointi on neuvottelua tiedosta, vallasta ja luottamuksesta
11.3.2026 15:00:33 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Rekrytointiprosessit ovat nykyisin monivaiheisia, ja niihin sisältyy yhä useammin psykologinen henkilöarviointi. YTM Teija Ahopelto pureutuu väitöstutkimuksessaan vuorovaikutuksen ytimeen analysoimalla, mitä tapahtuu, kun yksilön persoonallisuus alistetaan mittaamiselle ja ammattilaisen arviolle. Tutkimuksen mukaan persoonallisuustestit jäsentävät vuorovaikutusta ja ohjaavat sitä, mihin kiinnitetään huomiota. Persoonallisuusarviointi on pohjimmiltaan neuvottelua siitä, kenellä on oikeus tulkita ja määritellä työnhakijan persoonallisuutta.

Persoonallisuustestien avulla pyritään hallitsemaan rekrytointiin liittyvää epävarmuutta. Samalla ne voivat tuottaa haastattelutilanteen vuorovaikutukseen ilmiöitä, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia. Persoonallisuuden arviointiin liittyy vuorovaikutuksen näkökulmasta monia haasteita.
Teija Ahopellon väitöstutkimus osoittaa, että psykologisessa henkilöarvioinnissa neuvottelua käydään kolmen eri “totuuden” välillä: persoonallisuustestin tuottaman tiedon, työnhakijan itsensä kertoman sekä psykologin vuorovaikutuksessa tekemien havaintojen.
– Esimerkiksi vuorovaikutuksessa yleensä kunnioitetaan toisen oikeutta tietää ja määrittää itseään koskevia asioita. Persoonallisuuden arvioinnissa tästä oikeudesta tulee neuvottelukysymys, Ahopelto kuvaa.
Persoonallisuustestejä ja arviointia on tutkittu runsaasti esimerkiksi testien pätevyyden näkökulmasta. Vähemmän on kiinnitetty huomiota vuorovaikutuksen analysointiin, vaikka juuri kohtaaminen on keskeinen osa psykologien työtä.
Kolmen totuuden loukku: testi, hakija ja psykologi
Psykologeille testit toimivat arvioinnin rakenteellisena tukena ja ammatillisen neutraaliuden välineenä. Psykologit käyttävät persoonallisuustestiä objektiivisena ja tasapuolisena arviointivälineenä, jonka ajatellaan paljastavan mahdollisia epäjohdonmukaisuuksia työnhakijan persoonallisuudessa. Samalla psykologit tekevät haastattelun aikana aktiivisesti havaintoja hakijan toiminnasta.
– Havaintojen avulla psykologit joko vahvistavat käsitystä hakijan rehellisyydestä tai tuovat esiin ristiriitoja testitulosten, hakijan oman kuvauksen ja vuorovaikutuksessa havaitun välillä, Ahopelto sanoo.
Psykologien vuorovaikutuksessa tekemät metahavainnot kertovat, että hakijoiden mahdollista strategista itsensä esittämistä arvioidaan jatkuvasti. Tämä asettaa työnhakijan haastavaan asemaan.
– Jopa myönteinen arvio työnhakijan rehellisyydestä haastattelun aikana muistuttaa siitä, että hakijan tilanteinen käytös on jatkuvan arvioinnin ja toisaalta epäilyn kohteena. Jos psykologi havaitsee epäjohdonmukaisuuksia, hakijan on pystyttävä selittämään ne uskottavasti tavalla, joka ei kyseenalaista psykologin tulkintaa, Ahopelto toteaa.
Siinä missä työnhakijan käytös ja itsekuva ovat jatkuvan psykologisen tarkastelun alla, hakijat taas pyrkivät hallitsemaan sitä, millainen kuva heistä muodostuu. He haluavat näyttäytyä luotettavina ja uskottavina hakijoina sekä pitää hienovaraisesti kiinni oikeudestaan määritellä oma persoonallisuutensa.
– Työnhakijan näkökulmasta persoonallisuuden arviointi on neuvottelua tiedosta, tulkinnoista ja totuudesta, Ahopelto kiteyttää.
Kenellä on oikeus tuntea sinut?
Ahopellon väitöstutkimus osoittaa, ettei persoonallisuustesteistä ja arvioinnista voi keskustella pelkästään objektiivisuuden, validiteetin ja ennustearvojen kautta.
– Persoonallisuustestit ilmentävät valtaa: ne perustuvat historiallisiin ja tieteellisiin valintoihin, jotka muovaavat sitä, mikä persoonallisuudessa tulee havaittavaksi. Vuorovaikutuksessa testitulokset yhdistyvät psykologin asiantuntijatietoon ja ohjaavat arviointia siitä, millainen persoonallisuuden kuvaus nähdään johdonmukaisena, uskottavana ja tilanteeseen sopivana. Näin testit ja psykologinen tieto yhdessä muovaavat sosiaalista kohtaamista, sanoo Ahopelto.
Väitöstutkimus siirtää huomion vuorovaikutuksen mikroprosesseihin, joiden kautta persoonallisuutta arvioidaan ja tehdään merkitykselliseksi. Ahopelto haluaa tutkimuksellaan osoittaa, millaisia seurauksia näiden käytäntöjen mieltämisellä objektiivisiksi saattaa olla.
– Psykologinen persoonallisuusarviointi tulisi nähdä tilanteeseen ja kontekstiin sidottuna prosessina. Siinä psykologi ja työnhakija yhdessä neuvottelevat, mitä työnhakijan persoonallisuudesta on olennaista tietää ja kuka sitä saa tulkita. Persoonallisuusarvioinnit ovat siis pohjimmiltaan valtaa ja vallankäyttöä, Ahopelto sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija Ahopelto
teija.ahopelto@tuni.fi
045 195 8441
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tietopohjainen päätöksenteko ei ole niin suoraviivaista kuin usein ajatellaan17.11.2026 11:43:11 EET | Tiedote
Tietopohjainen päätöksenteko on vahva tavoite julkisessa hallinnossa. Väitöstutkimus osoittaa, että päätöksenteko ei käytännössä perustu suoraviivaisesti tutkimustietoon. Tiedon käyttöön vaikuttavat myös organisaatioiden toimintakulttuurit, yksilölliset tavat ja vallankäytön rakenteet.
Aki Soudunsaari Tampereen yliopiston kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi16.11.2026 13:00:33 EET | Tiedote
Aki Soudunsaari on nimitetty kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Hän on aloittanut kolmivuotisessa osa-aikaisessa tehtävässä 16.11.2026.
Humanoidirobotin käännetty katse tuottaa hylätyksi tulemisen kokemuksen10.11.2026 14:11:48 EET | Tiedote
Poispäin suunnattu katse viestii välinpitämättömyyttä. Samuli Linnunsalon ja tutkijakollegoiden tuore tutkimus osoittaa, että humanoidirobotin vältellessä katsekontaktia tutkittavat raportoivat muun muassa kasvanutta ulkopuolisuuden kokemusta, madaltunutta mielialaa sekä alentunutta itsetuntoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa humanoidirobottien nonverbaalisten viestien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ihmisiin.
Lääkäreille uusia työkaluja terveysdatan käsittelyyn – 8 miljoonan euron tutkimushanke hyödynsi tekoälyä ja laajennettua todellisuutta9.11.2026 11:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama MEDALLION-tutkimusprojekti etsi uusia tapoja lääketieteellisen datan käsittelyyn. Yhdessä tutkimuskumppaneiden, yritysten ja Business Finlandin kanssa hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka hyödyntävät laajennettua todellisuutta (XR) ja tekoälyä (AI). Menetelmiä voidaan odottaa kliiniseen käyttöön lähitulevaisuudessa.
Moottorikelkkasafareilla altistutaan yllättävän korkeille pakokaasupäästöille3.11.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Moottorikelkka- ja mönkijäsafareille osallistuvat voivat altistua erittäin suurille pakokaasuperäisten pienhiukkasten pitoisuuksille, osoittaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Mittausten perusteella altistuminen voi ajoittain ylittää vilkkaissa kaupunkiympäristöissä mitatut tasot moninkertaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme