Energiasiirtymän voitto Suomen ulottuvilla – mutta etumatka voidaan hävitä nopeasti

Suomen kauppakamarien ja Destian tänään julkistama teollisuus- ja energiaselvitys varoittaa, että investoinnit eivät tule itsestään – pääomat hakeutuvat sinne, missä puhdasta sähköä ja siirtokapasiteettia on varmasti saatavilla. 

Suomeen suunnitteilla olevat teolliset investoinnit kohdistuvat erityisesti data-, bio-, energia-, mineraali- ja vetytalouteen. Kaikkia yhdistää yksi tekijä: valtava puhtaan sähkön tarve. 

– Pääomat menevät sinne, missä sähköä riittää ja verkot kestävät. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka – mutta ikkuna ei ole auki ikuisesti. Pelissä on Suomen tulevaisuuden kilpailukyky, sanoo selvityksen liikkeellepanija Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä. 

Etumatka voi kadota muutamassa vuodessa

Toistaiseksi Suomen energiajärjestelmä ja siirtoverkot ovat kilpailijamaita, kuten Ruotsia, Saksaa ja Alankomaita, paremmassa kunnossa. Näissä maissa verkkojen kapasiteetti on jo muodostunut investointien pullonkaulaksi. 

Merkkejä vastaavista haasteista on kuitenkin jo Suomessa. Jos verkkojen rakentaminen ja lupaprosessit eivät pysy investointien tahdissa, etumatka voi kadota nopeasti. 

– Suomen talouskasvulle on jo riittävästi rajoittavia tekijöitä – sähköpula ei enää saa tälle listalle nousta. Tarvitsemme pitkän aikavälin ennustettavan näkymän pääomien houkuttelemiseksi. Sähkön hyödyntämisessä on katsottava Suomen kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan. Tavoitteena tulee olla korkean lisäarvon investointien houkuttelu Suomeen, toteaa selvityksen projektipäällikkö Riku Huhta Destialta. 

Mitä nyt pitäisi tehdä? 

Selvitys esittää neljä keskeistä toimenpidettä: 

• Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti 

• Lupaprosessien sujuvoittaminen 

• Energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen 

• Teollisten arvoketjujen vahvistaminen Suomessa 

Ratkaisut on tehtävä nyt, jos Suomi haluaa hyödyntää energiasiirtymän täyden potentiaalin talouskasvulle. 

– Energiasiirtymä ei ole kuluerä, vaan kasvustrategia. Mitä enemmän saamme investointeja ja vientiä Suomeen, sitä enemmän syntyy kotimaista arvonlisää, työpaikkoja ja verotuloja. Se vahvistaa julkista taloutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Nyt ratkaistaan, kasvatammeko Suomen taloutta vai katsommeko sivusta, kun kasvu syntyy muualla, painottaa Paula Erkkilä. 

Lapilla merkittävä rooli energiasiirtymän investoinneissa 

Lapilla on edellytykset nousta energiasiirtymän ja siihen liittyvien investointien keskeiseksi alueeksi. Alueella on suunnitteilla valtava määrä puhtaan energian tuotantohankkeita sekä investointeja muun muassa mineraali- ja vetytalouteen. 

Jotta investoinnit voivat toteutua, tarvitaan sujuvaa luvitusta, sähköverkkojen ennakoivaa vahvistamista sekä määrätietoista työtä, jotta puhtaan energian tuotannon rinnalle syntyy korkeamman jalostusasteen teollisuutta. 

Pohjoisen Suomen ohjelmassa on linjattu maakunnallisten investointitiimien perustamisesta elinvoimakeskusten alle. Lapin kauppakamari pitää tätä työtä tärkeänä investointien edistämisessä. 

– Investointitiimi kokoaa toimijoita ja resursseja yhteen investointien edistämiseksi. Pidämme erityisen tärkeänä energiasiirtymän teollisten arvoketjujen rakentamista ja pk-yritysten roolia, jotta investoinneista syntyy mahdollisimman paljon taloudellista hyötyä Lappiin, sanoo Hanna Baas Lapin kauppakamarilta. 

Lisätietoja: 
Toimitusjohtaja Paula Erkkilä, Pohjanmaan kauppakamari, paula.erkkila@chamber.fi, 044 781 0704 
Projektipäällikkö Riku Huhta, Destia, riku.huhta@destia.fi, 040 761 0243 

Johtaja, Hanna Baas, Lapin kauppakamari, 040 665 8720

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Suomen teollisuus ja energiatarpeet – kasvunäkymien turvaaminen -selvitys on toteutettu laajoin sidosryhmähaastatteluin, siinä on otettu huomioon kansalliset, alaan liittyvät strategiat ja suunnitelmat kuten teollisuuspoliittinen strategia ja energia- ja ilmastostrategia, keskeisten toimijoiden, kuten Fingridin ja Energiateollisuuden visiotyöt sekä hyödynnetty energiasiirtymän tutkittua tietoa.  

Selvityksen on toteuttanut Destia, ja sen ovat tilanneet Suomen kauppakamarit (Keskuskauppakamari, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäki-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit). 

Selvitys julkaistiin 13.3.2026.