”Jos tiet ja sillat eivät kanna tankkeja, rahaa on haaskattu” –infrastruktuuri nousi turvallisuuskeskustelun ytimeen INFRAn Ammattipäivillä

”Sodan ja rauhan raja on pysyvästi hämärtynyt ja läntinen infrastruktuuri on kohde konfliktin hetkellä, vaikka kukaan ei ole julistanut sotaa. Siksi normaaliolojen optimointi ei enää riitä infran suunnittelussa, vaan oikea lähtökohta on pohtia, miten järjestelmä toimii, kun sitä häiritään aktiivisesti”, tutkija ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak pohtii. 

Infran asiantuntijoille ja rakentajille INFRAn Ammattipäivillä puhunut Salonius-Pasternak huomautti, että Euroopassa keskustellaan parhaillaan satojen miljardien eurojen puolustusinvestoinneista, mutta ilman toimivaa infrastruktuuria niiden vaikuttavuus jää vajaaksi. 

”Jos tiet ja sillat eivät kanna tankkeja eivätkä raideleveydet kohtaa, rahaa on haaskattu. Kokonaisuus ratkaisee.” 

Hänen mukaansa infrastruktuuri, joka palvelee sekä siviili- että puolustuskäyttöä ja kokonaisturvallisuutta on kustannustehokkain tapa rakentaa häiriönsietokykyä – oli aiheuttajana sitten ihminen tai ilmastonmuutoksesta kärsivä luonto.  

EU:n suunnatessa CEF-rahoitusta kaksoiskäyttöinfralle koittaa Suomen hetki.  

”Suomella on vuosikymmenten kokemus kokonaisturvallisuussuunnittelusta ja huoltovarmuudesta sekä tekninen osaaminen arktisessa ja digitaalisessa infrassa – ja samaan aikaan selkeä tarve rakentaa kaksoiskäyttöistä infraa – 1340 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Suomalaispoliitikoilla on nyt suoranainen velvollisuus toimia niin, EU-rahaa kanavoituu Suomi-saaren hankkeisiin.” 

Viisas varautuminen on pohjoismaista 

Samaan aikaan INFRAn Ammattipäivien kanssa Suomi, Ruotsi, Norja ja Islanti julkistivat Rovaniemellä Suomen liikenne- ja viestintäministeriön johdolla historian ensimmäisen pohjoismaisen varautumisen liikennejärjestelmästrategian.  

Rakennusteollisuus RT:ssä infratoimialaa edustava INFRA ry tervehtii strategiaa ilolla.  

”Strategian viesti on kirkas: hyvät liikenneyhteydet Pohjolassa ja sieltä maailmalle ovat koko EU:n ja Nato-alueen turvallisuuden ytimessä. Liikennekysymyksiä käsitellään nyt myös oikealla tasolla: yhdessä pohjoisten ystävien kanssa ja monialaisesti, liikenneinfran kaksoiskäyttörooli tunnistaen”, toimitusjohtaja Paavo Syrjö pohtii.  

Pohjoismainen linjaus luo osaltaan uskoa siihen, että pitkällä aikavälillä Suomen erityisille tarpeille Euroopan koilliskolkalla löytyy ymmärtäjiä myös muista Euroopan maista. 

”Esimerkiksi Elinkeinoelämän esittämä raideyhteys Baltiasta Suomeen ja edelleen Ruotsiin ei toteudu pelkästään suomalaisponnistuksena. Vaikka tavoite on nyt vielä kaukana, sille kannattaa jo luoda perustaa aktiivisesti kansainvälisiä keskusteluyhteyksiä avaten”, Syrjö summaa. 

Pääsy EU-korridoreista Itä- ja Pohjois-Suomeen varmistettava 

Lähivuosia ajatellen Syrjö ja Pasternak-Salonius pitävät tärkeänä, että pohjoismaisessa strategiassa ehdotetaan paljon konkreettisia toimenpiteitä kokonaisturvallisuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi. Erityisen hyvä on tavoite Pohjoismaiden kansallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteensovittamista.  

”EU-painopisteiksi esitetyillä korridoreilla on mahdollista parantaa Suomen saavutettavuutta, mutta on myös erittäin tärkeä, että huolehdimme kansallisesti sisäisestä saavutettavuudestamme. EU:n itärajasuunnitelmaa tukien korridorien nykyisistä päätepisteistä, käytännössä Länsi-Suomen satamista ja Haaparannasta, tulee olla yhteydet Itä- ja Pohjois-Suomeen”, Syrjö muistuttaa. 

”Infra ei yksin tee Suomesta puolustamisen arvoista maata, mutta jatkuva pyrkimys kehittää sitä on tehnyt meillä maanpuolustuksesta mahdollista ja parantanut kokonaisturvallisuuttamme. Jatkossa Pohjoismaat muodostavat Suomelle tässä erinomaisen, relevantin ja koherentin infra-yhteistyöryhmän”, Charly Salonius-Pasternak ennustaa.   

Myös musta joutsen on mahdollisuus 

INFRAn ammattipäivillä Destian hallituksen puheenjohtaja ja Colasin Pohjois-Euroopan alueen johtaja Tero Kiviniemi kertoi lisäksi rakennusteollisuuden ja puolustusvoimien yhteistyöstä valmiusrakentamisessa sekä yritysten varautumisesta pahimpaan skenaarioon. 

”Nyt kysytään ketteryyttä vastata muutoksiin, myös odottamattomiin ’mustiin joutseniin’”, hän totesi ja vertasi nykytilaa osittaiseen unissakävelyyn, joka on kehittymässä syvenevään kriisiin eri alueilla. 

Kiviniemikin korosti kansainvälisen verkostoitumisen suurta painoarvoa, kun resilienssiä lähdetään vahvistamaan: ”Yritysten näkökulmasta se tarkoittaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, uusia innovaatioita ja tuotekehitystä.” 


INFRA ry:n toista kertaa järjestämiä INFRAn Ammattipäiviä vietetään Tampere-talossa 11.–12.3.2026. Tampere-talolla kokoontuu lähes 500 infra-alan ammattilaista. Seuraava tapahtuma on keväällä 2028. 

Lisätiedot 

Paavo Syrjö, paavo.syrjo@infra.fi, +358 40 560 1803
Charly Salonius-Pasternak, charly.salonius-pasternak@nordicwestoffice.com  
Tero Kiviniemi, tero.kiviniemi@destia.fi, +358 40 519 0112