Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen
12.3.2026 10:19:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata.
Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole.
Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi:
- opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen,
- opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja
- etäyhteyksiä hyödyntävä opetus.
– Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.

Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Jos opetusryhmässä on keskimäärin 25 oppilasta, tämä tarkoittaa lähes 3 840 opetusryhmää nykyistä vähemmän. Samaan aikaan vieraskielisten oppilaiden osuus kasvaa.
Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata.
Saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole.
Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi, joita ovat opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen.
– Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman väestökehityksen haasteita perusopetuksen järjestämisessä tarkastelleen työryhmän tehtävänä oli valmistella hallitusohjelman linjausten pohjalta esitys siitä, miten väestökehityksen muutoksiin voidaan vastata perusopetuksessa.
Kuntaliitto oli mukana työryhmän työssä, ja Kuntaliiton Irmeli Myllymäki toimi työryhmän asiantuntijajäsenenä. Työskentelyn lähtökohtana oli varmistaa, että lapsen oikeus koulutukseen toteutuu mahdollisimman yhdenvertaisesti koko maassa.
Kuntien välinen yhteistyö auttaa vastaamaan muutoksiin
Perusopetuksen järjestäjien välinen yhteistyö nähdään keskeisenä keinona vastata väestökehityksen tuomiin muutoksiin.
Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt erilaiset yhteistyömallit, mutta käytännön yhteistyötä halutaan vahvistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut 8 miljoonan euron pilottiavustuksen, jolla kannustetaan kuntia kehittämään yhteistyörakenteita erityisesti väestökehitykseltään haastavilla alueilla. Tukea voi hakea esimerkiksi suunnitelmaan toteuttaa perusopetusta kuntien välisenä yhteistyönä Kuntalain mukaisen vastuukuntamallin pohjalta.
– Monessa kunnassa oppilasmäärien muutoksiin ei pystytä vastaamaan yksin. Siksi kuntien välinen yhteistyö on entistä tärkeämpää. On hyvä, että kuntien toive yhteistyötä tukevasta kannustinrahoituksesta on kuultu, Myllymäki toteaa.
Opettajien yhteiskäyttöä tarvitaan, myös henkilöstön osaamista tulee vahvistaa
Väestökehitys vaikuttaa myös opettajien saatavuuteen ja osaamistarpeisiin. OKM:n työryhmä esittää, että opettajien ja rehtorien kelpoisuuksia tarkastellaan tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta.
– Nykyisiin kelpoisuuksiin tarvitaan joustoa, mutta koulutustasosta ei tule tinkiä.
Tavoitteena on selkeyttää myös opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia hyödyntää yhteisiä opettajia esimerkiksi useamman kunnan kesken.
Opettajien tutkintokoulutusta ja täydennyskoulutusta tulisi kehittää huomioimaan paremmin oppilaiden moninaisuus ja maahanmuuttotaustaiset oppilaat. Opettajat tarvitsevat valmiuksia myös etäyhteyksien käyttöön opetuksessa.
Etäyhteyksillä voidaan täydentää ja monipuolistaa opetusta
Yksi työryhmän keskeisistä kehittämisehdotuksista liittyy etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen.
Etäyhteyksien kehittäminen tuo ratkaisuja erityisesti harvaanasuttujen alueiden opetustarjontaan tilanteissa, joissa kelpoista opettajaa ei ole kaikkiin aineisiin. Lisäksi etäyhteyksien hyödyntämiselle on tarvetta kasvukeskuksissa, joissa harvinaisten kielten ja uskontojen opetus lisääntyy.
Tällä hetkellä perusopetuksen lainsäädäntö ei tunnista etäopetusta tai etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta. Tilanne on epäselvä. Kuntaliitto näkee tärkeänä työryhmän ehdotuksen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kokeilusta seuraavaan hallitusohjelmaan.
– On tärkeää toteuttaa kokeilu seuranta- ja arviointitutkimusta hyödyntäen, jotta lainsäädäntöä ja pedagogiikkaa päästään kehittämään. Työryhmän ehdotuksen mukaan arvioinnissa tarkasteltaisiin muun muassa oppimistuloksia, hyvinvointivaikutuksia ja kustannuksia. Kokeilun tulosten hyödyntäminen antaa eväät perusopetuksen lainsäädännön uudistamiseen.
Etäopetuksen ja etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen toteutuksen lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen. Se tarkoittaa pääasiassa koulusta koululle tapahtuvaa opetusta, jossa kelpoinen opettaja opettaa etäyhteyksiä hyödyntäen ja oppilaat
oppivat yhdessä koulullaan.
– Pandemian aikainen etäopetus oli poikkeustilanteen hätäopetusta. Nyt kyse on siitä, miten digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää hallitusti ja pedagogisesti laadukkaasti opetuksen tukena, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei siis korvaa lähikoulua, vaan täydentää koulussa annettavaa opetusta.
Ei tule kuitenkaan unohtaa oppilaasta johtuvia erityistilanteita tai kouluun vaikuttavia kriisejä ja poikkeusoloja, jolloin oppilas ei voi tulla kouluun. Myös näihin tilanteisiin tarvitaan selkeyttä ja pedagogiikan kehittämistä.
OKM:n raportissa oli myös muita tärkeitä toimenpide-ehdotuksia liittyen muun muassa rahoitukseen, koulumatkoihin, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen sekä ruotsinkieliseen perusopetukseen. Myös perusopetuksen laatutavoitteet on tämän työn yhteydessä uudistettu.
– Yhtään lasta ja nuorta ei ole varaa menettää. Siksi sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen ja osaamisen tasosta huolehtiminen on tärkeää juuri nyt, kun ikäluokat pienenevät merkittävästi, muistuttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat



Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunikationsenkät: Kommunerna är tvungna att fylla det nyhetstomrum som de lokala medierna lämnar efter sig19.11.2026 14:50:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 73 procent av de kommuner och städer som svarade på Kommunförbundets kommunikationsenkät bedömer att förändringarna inom de lokala och regionala medierna har påverkat den egna kommunens kommunikation. När de lokala och regionala medierna förändras ökar trycket på utöka kommunernas egen kommunikation. De som besvarade enkäten uppger att förändringarna framför allt leder till att kommunens egen kommunikation i sociala medier och på webben ökar samt att det finns ett behov av att producera mer eget innehåll.
Kuntien viestinnän kysely: Kunnat joutuvat paikkaamaan paikallisen median uutistyhjiötä19.11.2026 14:50:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 73 prosenttia Kuntaliiton viestintäkyselyyn vastanneista kunnista ja kaupungeista arvioi, että paikallisen ja maakunnallisen median murros on vaikuttanut oman kunnan viestintään. Muutokset paikallisessa ja alueellisessa mediassa kasaavat paineita kuntien oman viestinnän lisäämiseen: kyselyyn vastanneiden mukaan paikallis- ja maakuntamedian murros merkitsee etenkin kunnan oman some- ja verkkoviestinnän kasvua sekä tarvetta tuottaa enemmän omia sisältöjä.
Kommunalskattesatsen stiger för 365 000 finländare: Datacentren och den gröna omställningen gynnar få kommuner18.11.2026 11:20:18 EET | Pressmeddelande
Kommunerna har fattat beslut om sina inkomst- och fastighetsskattesatser för 2027. Inkomstskattesatsen höjs i 29 kommuner och sänks i 11. I de kommuner som höjer inkomstskattesatsen bor sammanlagt 365 053 finländare. I 268 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad.
Kunnallisveroprosentti nousee 365 000 suomalaisella: Datakeskus- ja vihreän siirtymän hankkeet hyödyttävät vielä harvoja kuntia18.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.
Kuntaliitto: Peruskoulun ongelmat eivät ratkea uusilla kokeilla ja rekistereillä6.11.2026 14:20:41 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi perjantaina tarkastusvaliokunnan esittämät lausumat perusopetuksen oppimistulosten ja arvioinnin kehittämisestä. Kuntaliitto haastaa pohtimaan, mihin peruskoulun kehittämisen voimavarat pitäisi nyt ensisijaisesti suunnata. Uusien koe- ja rekisterijärjestelmien valmisteluun vai jo käynnissä olevien uudistusten onnistumiseen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme