Chat, klikkaus ja sairasloma - vai jotain ihan muuta?

Automaattiset sairaslomapalvelut ja kevyet chat-pohjaiset lääkäripalvelut ovat yleistymässä Suomessa samaan aikaan kun monissa muissa maissa kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan.

Useissa maissa teleterveyden kehitys on siirtymässä pois pelkistä chat-lääkäripalveluista ja videovastaanotoista kohti ratkaisuja, joissa potilaan tilaa voidaan arvioida myös diagnostisen datan avulla. Suomessa kevyet chat-pohjaiset palvelut ja automaattiset sairaslomamallit ovat sen sijaan lisääntymässä. Kehitys herättää kysymyksiä potilasturvallisuudesta ja työelämän käytännöistä.

Useissa uusissa palveluissa työntekijä voi saada 1-3 päivän sairasloman ilman lääkärin tai hoitajan varsinaista arviota. Käytännössä sairasloma myönnetään rasti ruutuun -periaatteella tai lyhyen chat-keskustelun perusteella. Mallien tavoitteena on keventää terveydenhuollon kuormitusta ja madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä.

Kun terveydenhuollon ammattilaisella ei ole käytössään riittävää kliinistä tietoa eikä mahdollisuutta arvioida potilasta kokonaisuutena, kukaan ei todellisuudessa tiedä, mistä oire johtuu. Oire voi olla harmiton, mutta se voi myös olla merkki vakavammasta tilanteesta. Terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä ei ole vain kirjoittaa sairaslomaa, vaan tunnistaa poikkeamat, rajata riskit ja ohjata tarvittaessa jatkohoitoon.

Arviolta noin viidennes kaikista terveydenhuollon kontakteista liittyy nuhaan, kuumeeseen ja muihin tavanomaisiin hengitystieinfektioihin. Kuormitus on todellinen, mutta ratkaisu ei voi perustua pelkkään automaatioon tai hyvin rajattuun vuorovaikutukseen.

Automaattiset sairaslomamallit vaikuttavat myös työelämän arkeen. Kun sairasloma syntyy ilman yhteyttä esihenkilöön tai ilman ammattilaisen arviota, vähenee samalla mahdollisuus keskustella tilanteesta, sopia joustavista ratkaisuista tai ennakoida työtilannetta. Työyhteisöjen toimivuus perustuu vuorovaikutukseen, ennakoitavuuteen ja koettuun oikeudenmukaisuuteen. Kaiken lisäksi lyhyiden sairauspoissaolojen kustannukset jäävät pääosin työnantajille.

Kysymys ei ole siitä, pitäisikö ihmisiin luottaa vai ei. Kysymys on siitä, miksi vaihtoehdoksi asetetaan joko ammattilaisen arvio tai täysi automaatio. Teknologia mahdollistaa mallin, jossa matalan kynnyksen hoito, hoitajan avustama tutkimus ja lääkärin kliininen arvio tukevat toisiaan, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Nikkanen.

73Health on kehittänyt nettipohjaisen terveyden etätutkimuksen, joka on jo laajasti käytössä suomalaisessa terveydenhuollossa. Mallissa lääkäri kohtaa potilaan etänä ja tekee potilaan terveydentilan reaaliaikaisen kliinisen tutkimuksen niin, että potilasturvallisuus ja arjen toimivuus säilyvät sekä terveydenhuollossa että työelämässä.

Ratkaisut ovat olemassa. Se, miten teknologiaa käytetään, ratkaisee vahvistetaanko potilasturvallisuutta vai siirretäänkö kustannuksia ja riskejä terveydenhuollosta muualle.