Työeläke-lehti: Yrittäjän työpanoksen alivakuuttaminen luultua laajempaa

– Maksan mielelläni työpanostani vastaavia YEL-vakuutusmaksuja. Työeläkkeen ohella kyseessä on yrittäjän sairausvakuutus ja sosiaaliturva, sanoo lappeenrantalainen kahvinpaahtaja ja Lehmus Roasteryn yrittäjä Arttu Muukkonen (kuvassa).

Muukkosen mukaan YEL-työtuloarvio ei huomioi yrityksen liiketoiminnan erityispiirteitä. Monen muun tavoin hän katsoo, että yrittäjän eläkelaki (YEL) kaipaa perusteellista uudistusta.

Vakuutusmaksuina menetetään 400 miljoonaa euroa

Työeläke-lehden YEL-teemasivut keskittyvät yrittäjien eläkelain ilmeisiin ongelmakohtiin. Kritiikin ytimenä on, että yrittäjän eläkevakuutus perustuu vaikeasti ymmärrettävään YEL-työtuloon, joka on arvio yrittäjän työpanoksesta.

Kun työtulon määrittely antaa liikkumavaraa, se johtaa useissa tapauksissa alivakuuttamiseen.

– Tiesin kyllä alivakuuttamisongelman, mutta sen laajuus yllätti. Siitä aiheutuu vuosittain 400 miljoonan euron vakuutusmaksumenetykset, arvioi STM:n toimeksiannosta YEL-selvityksen tehnyt tohtori Jukka Rantala.

Nykymallin mukainen työtulomäärittely ajaa yrittäjät ongelmiin sekä rapauttaa järjestelmän rahoituspohjaa.

Ministeriltä odotetaan YEL-ratkaisua pian

Kritisoitu YEL-työtulo kohosi otsikoihin myös nimekkäiden yrittäjävaikuttajien kansalaisaloitteessa. Eduskunta käsittelee aloitteen aikanaan, mutta jo sitä ennen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok.) odotetaan hallitusohjelmaan kirjattua YEL-ratkaisua kevään budjettiriihessä huhtikuussa.

Työeläke-lehti laittoi lusikkansa YEL-soppaan ja kutsui kolme päätöksentekijää eduskuntatalon portaille kantojaan esittelemään. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, mikro- ja yksinyrittäjien Myryn toiminnanjohtaja Liisa Hanén ja työeläkeyhtiö Elon vakuutusjohtaja Harri Kangaskoski sanovat pääpointtinsa, joista ilmenee ajankohtaisen aiheen mielipide-erot.

Ydinkysymys kuuluu, pitäisikö yrittäjien eläkkeiden perustua ansioihin. Jos mallia otettaisiin muista maista, vastaus olisi myönteinen.

Muissa Euroopan maissa pääsääntöisesti maksut sekä eläkkeen määrä perustuvat suoraan verotettuun tuloon. Tätä vaihtoehtoa on väläytetty meilläkin nykyisen YEL-järjestelmän korjaamiseksi. Vaihtoehtoja muualta esittelee Eläketurvakeskuksen Mika Vidlund artikkelissaan.

STTK:n uusi puheenjohtaja vaatii palkkatasa-arvoa

Työeläke-lehti tapasi myös palkansaajakeskusjärjestö STTK:n uuden puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen. Yksi Kirvesniemen isoista huolista työmarkkinoilla liittyy palkkatasa-arvoon sekä määräaikaisia työsuhteita koskevaan lainsäädäntöön, joka sekin on herättänyt eduskunnassa laajan keskustelun.

– Hallituksen esitys työsuhdeturvan heikennyksistä vaikuttaisi edetessään dramaattisesti nuorten ja naisten elämään, Kirvesniemi sanoo.

Työeläke-lehdestä ja lehden julkaisijasta Eläketurvakeskuksesta:

• Eläketurvakeskuksen julkaisema Työeläke-lehti on työeläkealan ammatti- ja sidosryhmälehti, jolla on noin 7 500 tilaajaa.

• Työeläke-lehti ilmestyy neljästi vuodessa.  Lehti on ilmestynyt vuodesta 1965.
• Verkkolehti Työeläkelehti.fi-palvelussa
• Näköislehdet Julkari.fi-palvelussa
• Uusin lehti 1:2026 (pdf) Julkari.fi-palvelussa
• Tilaa Työeläke-lehden uutiskirje – ja saat lehden käsiisi tuoreeltaan.
  
  
  Lisätietoja:
  toimituspäällikkö Anne Iivonen, 050 575 7134, anne.iivonen(at)etk.fi
  päätoimittaja Tuovi Rautjoki, 045 138 6123, tuovi.rautjoki(at)etk.fi