SDP:n Haatainen: Suomalainen kulttuuri kuolee ilman raharohmun tekoälyn rajoittamista

- Luovan alan tekijöillä, kuten kirjailijoilla, kuvataiteilijoilla tai muusikoilla, on usein nykyisinkin vaikeuksia saada työstään riittävät tulot. Tekoäly vaikeuttaa tulonmuodostusta entisestään, sillä sen toiminta perustuu muiden tekemien teosten hyödyntämiseen ja muuntamiseen. Teoksia käytetään lupaa kysymättä ja korvausta maksamatta. Oikeat tekijät eivät siis saa mitään töidensä käytöstä, vaan voitot keräävät pääasiassa Euroopan ulkopuolella sijaitsevat tekoälyjätit, Haatainen kertoo.

Tekoäly ei ole enää mitään utopiaa ja pienen piirin touhua, vaan sen vaikutus näkyy jo eri tavoin luovilla aloilla niin visuaalisessa taiteessa, kirjallisuudessa, av-tuotannossa kuin musiikin teossakin.

- Tekoälyn nykyiseen toimintalogiikkaan pitää puuttua ennen kuin on liian myöhäistä. Nykyiset ongelmat ja epäkohdat on ratkaistava EU-tasolla ja sitovalla sääntelyllä. Nyt tarvitaan sitovaa sääntelyä, koska raharohmut tekoäly-yhtiöt eivät noudata muuta, Haatainen sanoo.

Haatainen peräänkuuluttaa luovan alan järjestöjen kuuntelua, kun pelisääntöjä kehitetään ja ongelmakohtia ratkotaan.

- Nykytilanteen häviäjiä ovat todelliset luovat alan tekijät. Tiedämme keinot tilanteen ratkaisemiseksi. Nyt ne pitää vain ottaa käyttöön. Muuten menetämme suomalaisen kulttuurin ja luovan alan ammattilaiset, painottaa Haatainen.

Lue alta Haataisen avauspuheenvuoro (muutokset puhuttaessa mahdollisia):

Arvoisa puhemies,

Tällä hetkellä generatiivisesta tekoälystä puhutaan valtavasti, sillä sen käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti vain muutamassa vuodessa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin.

Tekoälyn kasvu näkyy monella yhteiskunnan sektorilla. Tämä näkyy työpaikkojen vähenemisenä myös sellaisissa työtehtävissä, joita olemme tottuneet pitämään vaikeasti korvattavina uusilla teknologioilla. Samalla työ muuttaa luonnettaan ja tarvitaan uudenlaisia valmiuksia ja tekijöitä.

Luovat alat ovat erityisessä murroksessa tekoälyn käytön lisääntyessä. Tästä huolensa ovat esittäneet lukuisat luovien alojen kuten kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteiden toimijat. Sivistysvaliokuntana päätimmekin ehdottaa, että eduskunta käy tämän ajankohtaiskeskustelun tekoälyn vaikutuksista luovien alojen tulevaisuudelle. Kiitän valiokuntaa aktiivisuudesta.

Olen itse huolissani siitä, miten tekoäly vaikuttaa luovan alan tekijöiden tulonmuodostukseen. Jo nyt monien luovan alan ammattilaisten tulot ovat liian pieniä ja ansainta epävarmaa, ja tekoäly mutkistaa tulojen muodostumista entisestään.

Tekoäly ei tuota mitään sinällään itsenäisesti, vaan sen kaikki tuotokset perustuvat olemassa olevan materiaalin hyödyntämiseen ja muuntelemiseen. Kuitenkaan korvaukset käytöstä eivät päädy luovan alan sisältöjä todellisuudessa tehneille, vaan tekoälyjäteille. Tämä johtaa valtavaan epäsuhtaan, jossa voitot käytetyistä töistä kerää vain hyödyntäjä, ei oikea tekijä.

Arvoisa puhemies,

Tekoälyn vaikutus näkyy jo monin eri tavoin luovilla aloilla niin visuaalisessa taiteessa, kirjallisuudessa, av-tuotannossa kuin musiikin teossakin.

Kirjallisuuden alalla tekoäly-yhtiöt ovat käyttäneet tekijänoikeuden alaisia teoksia tekoälyn kouluttamiseen ilman tekijän suostumusta. Esimerkiksi AI-teknologiyritys Anthropic sopi syksyllä 2025 maksavansa 1,5 miljardia dollaria sopimuskorvauksia 500 000 kirjallisen teoksen oikeudenhaltijoille. Anthropicin tämänhetkinen markkina-arvo on 350 miljardia dollaria. Tämä on vain yhden tekoäly-yhtiön tapaus ja kertoo siitä, minkä mittaluokan tulonmenetyksestä on kirjallisuuden tekijöille.

Musiikin tekijöiden tuloista lähivuosina on vaarassa jopa 25–30 prosenttia eurooppalaisten analyysien mukaan, kun heidän musiikkinsa korvautuu tekoälyn tuottamalla sisällöllä. Sisältöä tuotetaan tekoälypalveluissa pohjautuen alkuperäisiin, tekijänoikeudella suojattuihin, ihmisen luomiin teoksiin. Myös niitä käytetään ilman lupaa, ilman korvauksia tai tunnustusta alkuperäisille tekijöille.

Suomessakin oikeudetta tuotettu tekoälymusiikki on vienyt satoja taustamusiikkiasiakkaita lisensiointia toteuttavalta GT-musiikkiluvilta. Menetys on noin miljoona euroa vuodessa.

Visuaalisen taiteen alueella tekoäly on jo pidempään rapauttanut tervettä markkinaa. Kuvittajat ry:n jäsenistä 73% kertoo huolestaan tilausten vähenemisestä tekoälyn käytön myötä. Britannian kuvittajajärjestön mukaan 32% kuvittajista kertoo jo menettäneensä toimeksiantoja tekoälyn vuoksi, esimerkiksi markkinointikuvitusten osalta. Järjestön mukaan menetys oli yli 10 000 euroa per kuvittaja.

Arvoisa puhemies,

Nämä esimerkit kertovat konkreettisesti siitä, miten oikeat tekijät jäävät pimentoon, kun pieni joukko tekoäly-yhtiötä kerää voitot ammattilaisten työtä hyväksikäyttämällä.

Tähän kehitykseen on vielä mahdollista puuttua ja rajoittaa tekoäly-yhtiöiden haitallisia toimintatapoja.

On luotava helpot menettelyt sille, että oikeudenomistajat voivat kieltää teostensa käytön.

On varmistettava, että yhteisiä pelisääntöjä noudattavat kaikki palvelut, joita Euroopassa tarjotaan – vaikka niiden tekoälymallit koulutettaisiinkin muualla.

Lisäksi on luotava velvoite avoimuudesta, jotta teosten tekijät tietävät teostensa käytöstä ja pystyvät valvomaan oikeuksiaan.

Koska tekoälytoimijat ovat pitkälti kansainvälisiä ja suuria toimijoita, on tekoälyyn liittyvät epäkohdat ja rakenteelliset ongelmat ratkaistava ensisijaisesti EU-tasolla. Euroopan parlamentti hyväksyi tämän viikon tiistaina tärkeät tekijänoikeussuositukset tekoälylle. Nyt on varmistettava, että niihin ei rakennu porsaanreikiä, joilla alustat pystyisivät luikertelemaan pois vastuusta. Suomen on toimittava EU:n suuntaan aktiivisesti ja puolustettava luovaa työtä ja tekijänoikeuksia, jotta sääntely ja toimintamallit rakentuvat ammattilaisten kannalta oikeudenmukaiseksi. 

Keinoja siis löytyy – nyt tarvitaan vain tahtoa laittaa ne käytäntöön, jotta rikas ja rakas kulttuurimme ei köyhdy ja luovan alan ammattilaiset saavat ansaitsemansa arvostuksen ja ansainnan työstään.