Pohjoisen yhteinen ääni voimistuu – yhteistyöalue kokoontui Talvipäiville Ouluun

Päivien aikana jaettiin tilannekuvaa pohjoisen haasteista ja vahvuuksista. Yhteistyötä halutaan syventää, jotta alueiden rahoitus, palvelut ja päätöksenteko vastaavat pohjoisten olosuhteiden erityispiirteitä. Yhteinen linja on ratkaisevaa, jotta pohjoisen ääni kuuluu valtakunnallisessa keskustelussa.

Rahoitusmalli koetaan epäoikeudenmukaiseksi

Pohteen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma kuvaa pohjoisen tilannetta tiukaksi:

“Rahoitusmalli ei ole pohjoiselle suopea. Nollasummaperiaate lisää rahoitusta toisilla alueilla ja vähentää sitä toisilla – ja tässä asetelmassa Pohjois-Suomi on häviäjien joukossa. Tällä on vaikutuksia koko alueen elinvoimaan.”

Vaikka kaikilla neljällä hyvinvointialueella on alijäämän kattamista edessään, viime vuosi oli taloudellisesti ylijäämäinen ja uudistusten toimeenpano on edennyt. Palveluja on yhdenmukaistettu ja alueilla on otettu käyttöön uusia palvelumuotoja.

”Rahoituksen epävarmuus on yhteinen huoli. Varmaa on ainoastaan, että merkittävää lisärahoitusta ei ole tulossa. Yhteistyötä tarvitaan monessa: erikoissairaanhoidossa, kuljetus- ja tukipalveluissa, tutkimuksessa ja koulutuksessa”, toteaa Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa.

Alueet vastustavat alueliitoksia – yhteistyötä halutaan syventää

Yhteinen näkemys on, että itsehallinto halutaan säilyttää ja alueliitoksia ei toivota.
Yhteistyötä halutaan vahvistaa erityisesti varautumisessa, tuki- ja kuljetuspalveluissa sekä tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

“Tarvitsemme vastuullisia päätöksiä ja työrauhaa uudistusten toimeenpanoon”, sanoo Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.

Ministeriöt: yhteistyösopimusten täsmentämistä ja talouden realiteetteja – STM:n ja VM:n yhtenäiset viestit pohjoiselle

Talvipäivillä kuultiin sekä sosiaali‑ ja terveysministeriön että valtiovarainministeriön ajankohtaiset katsaukset.

STM:n edustajat Andreas Blanco Sequeiros ja Mari Kinnunen korostivat, että aiemmat yhteistyöaluesopimukset eivät olleet lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Nyt laadittavien sopimusten on oltava aiempaa konkreettisempia, täsmällisempiä ja valmistauduttava myös tuleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Sopimusluonnos on STM:ssä tarkasteltavana, ja alueita kuullaan kevään aikana.

VM:n osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen toi esiin talouden ja järjestämiskyvykkyyden näkökulmat: palvelut ovat monella alueella paremmalla tolalla kuin kuntapohjaisessa mallissa, henkilöstön saatavuus on parantunut ja integraatio kehittynyt – mutta alueiden väliset erot kasvavat ja digitalisaatio on vasta alkuvaiheessa. Keväällä käynnistyvä parlamentaarinen tulevaisuustyö määrittää hyvinvointialueiden valtakunnallisen suunnan.

Pohjoisen yhteinen tavoite: oikeudenmukaisempi rahoitus

Hyvinvointialueiden toiminnan kannalta on ratkaisevaa, että rahoitus vastaa lakisääteisiä tehtäviä ja pohjoisen erityisolosuhteita. Pohjoinen esittää muun muassa:

• palvelutarpeeseen perustuvan rahoituksen vahvistamista.
• nollasummaperiaatteen purkamista. Joidenkin alueiden rahoituksen kasvamisen ei pitäisi vähentää rahoitusta toisilla alueilla.
• siirtymätasausten ja jälkikäteiskorjausten uudistamista reilummiksi.

Pohjoisen yhteistyöalue jatkaa aktiivista, yhteistä edunvalvontaa ja rakentaa määrätietoisesti ratkaisuja, joiden takana neljä hyvinvointialuetta voivat seistä yhdessä – samaa tavoitetta ja samaa suuntaa kohti.