Raideliikenne on Suomessa tehokasta ja täsmällistä, investointitaso jäljessä verrokkimaista

Raideliikenne on keskeinen osa toimivaa liikennejärjestelmää: se mahdollistaa suurten matkustaja- ja tavaramäärien kuljettamisen tehokkaasti ja luotettavasti, pienentää liikenteen päästöjä sekä tarjoaa pitkäikäisen ja energiatehokkaan vaihtoehdon, joka vahvistaa alueiden elinvoimaa.

Tehokasta ja täsmällistä

– Suomalaiset ovat hyviä tekemään asioita tehokkaasti ja pienillä resursseilla. Suomessa on esimerkiksi jo pitkään ohjattu koko rataverkkoa keskitetysti, mikä tehostaa toimintaa, sanoo Rambollin Transport-liiketoiminnan kaupallinen johtaja Jukka-Pekka Pitkänen.

– Olemme olleet ketteriä haastamaan vanhoja käytäntöjä ja ottamaan käyttöön uusia teknologioita ja tekemisen tapoja. Digirataratkaisujen osalta Suomen lähestyminen on modulaarinen eli emme ole riippuvaisia yhden toimittajan järjestelmästä. Se auttaa tekemään asioita kustannustehokkaammin ja saamaan helpommin innovaatioita osaksi järjestelmää.

Työvoima on keskimääräistä nuorempaa ja sukupuolijakauma tasapainoisempi, mikä osaltaan tukee digitaalista uudistumista ja toiminnan tehokkuutta.

Täsmällisyydessä Suomi sijoittuu tutkimuksen parhaaseen neljännekseen, mutta maiden mittaustavat vaihtelevat. Pitkäsen mukaan tämä on merkittävä saavutus, kun huomioidaan muuta Eurooppaa haastavammat olosuhteet talvisin sekä pullonkauloja aiheuttavien yksiraiteisten osuuksien suuri määrä. Kohdennetut ohitusraiteet ja kaksoisraiteet auttaisivat kasvattamaan kapasiteettia ja täsmällisyyttä.

Kaikki Pohjoismaat pärjäävät turvallisuudessa hyvin. Suurin riski onnettomuuksille ovat tasoristeykset, joita on Suomen lisäksi paljon myös Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa tasoristeyksiä on yhä noin 2 300, mikä on eurooppalaisittain paljon. Poistamista pidetään tärkeänä sekä turvallisuuden että liikenteen sujuvuuden vuoksi. Haasteena on, että poistot vaativat usein kalliita ali- tai ylikulkusiltoja sekä maanomistajien kanssa tehtäviä järjestelyjä, mikä hidastaa etenemistä.

– Tulevaisuudessa turvallisuutta voidaan lisätä myös junien ja autojen sijaintitietoihin perustuvien ratkaisujen avulla, Pitkänen sanoo.

Investointitaso jäljessä verrokkimaista

Suomi on tutkimuksen häntäpäässä investointien osalta. Raideliikenteen kehittämiseksi ja suomalaisen ratamarkkinan houkuttelevuuden lisäämiseksi tarvitaan lisäinvestointeja ja pitkän aikavälin näkyvyyttä rataverkon kehittämiseen ja kaluston ja liikennöinnin hankintoihin. Monivuotiset investointikehykset varmistaisivat ennakoitavan rahoituksen yli hallituskausien.

– Atlas tekee selväksi, että pelkkä kunnianhimo ei riitä. Maat, jotka investoivat johdonmukaisesti ja suunnittelevat yli poliittisten syklien, saavuttavat saumattomimmin toimivat ja luotettavimmat rataverkot. Olennaista on investointien ennakoitavuus ja kilpailun avautuminen, monivuotiset rahoitusohjelmat ja hinnoittelu, Jukka-Pekka Pitkänen sanoo.   

Monista muista Euroopan maista poiketen Suomen matkustajaliikenteen kilpailu on käytännössä vielä hyvin rajallista, mikä johtuu ennen kaikkea pienestä markkina-alueesta, korkeista markkinoille tulon kustannuksista ja ratakapasiteetin rajallisuudesta. Myös kaluston saatavuus on ollut ongelma, mutta tähän on jo reagoitu perustamalla ostoliikennekalustoon erikoistunut yhtiö, mikä helpottanee tilannetta jatkossa.

– Kilpailun edistäminen edellyttäisi pitkäjänteistä kehitystä esimerkiksi kaluston hankintamalleissa, kapasiteetin hallinnassa ja lupaprosessien sujuvoittamisessa sekä uudenlaisia rahoitus-, hinnoittelu- ja kannustinmalleja.

Kalustoyhtiöt madaltavat markkinoille tulon kynnystä. Suomessa kalustoyhtiöt on perustettu julkisomisteisiksi tietyn liikennetarjonnan käyttöön, mutta kalustoyhtiöt voivat olla myös yksityisiä kuten Isossa-Britanniassa tai useiden julkistoimijoiden yhteisiä kalustopooleja kuten Ruotsin alueellisessa liikenteessä. Kannustinmalleissa operaattorit kilpailevat tuloriskin lisäksi laadulla ja tehokkuudella, kuten Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevissa bruttokustannussopimuksissa.

Yhtenäinen rataverkko tukisi pohjoismaista talouskasvua ja huoltovarmuutta

Pohjoismailla on vahvoina raideliikennemaina hyvät edellytykset kehittää raiteita tukemaan talouskehitystä. Suomeen tuotavasta tavaravolyymista 95 prosenttia tulee meriteitse.

– Kaikki Pohjoismaat kattava yhtenäinen rataverkko loisi strategisen, sähköisen rautatiekäytävän, joka vahvistaisi huoltovarmuutta vähentämällä riippuvuutta merikuljetuksista ja ilmatilasta sekä parantaisi koko pohjoismaisen talousalueen saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Se myös parantaisi satamien ja teollisuusalueiden välisiä yhteyksiä ja siten nopeuttaisi tavaravirtoja, Pitkänen sanoo.

Suomessa haasteena on muusta Euroopasta poikkeava raideleveys, mikä rajoittaa kaluston yhteiskäyttöä ja lisää kustannuksia.

Pohjoismaiden välinen yhteistyö voisi laajeta myös rataverkolle, jolloin saataisiin aikaan monien toimijoiden kannalta kiinnostava markkina-alue. Pohjoismainen ratamarkkina olisi myös raideliikenneoperaattoreille houkuttelevampi ja tukisi kilpailua, kapasiteetin kasvua ja kustannustehokkuutta. Tämä edellyttäisi kuitenkin rataverkon ja sääntelyn harmonisointia.

Rail Atlas -tutkimus pähkinänkuoressa

Rambollin toteuttamassa European Rail Atlas -vertailututkimuksessa arvioitiin Euroopan rautatiejärjestelmien suoriutumista kahdeksassa kategoriassa: kestävyys, suorituskyky, turvallisuus, markkinakilpailu, rahoitus ja käyttö, työvoima, automaatio sekä ERTMS (rautatieliikenteen ohjaus- ja turvajärjestelmä, European Rail Traffic Management System).

Tutkimus osoittaa, että Euroopan raidejärjestelmien kehitys etenee, mutta EU:n tavoitteisiin nähden tahti on pirstaleinen ja liian hidas. Rail Atlaksen löydökset korostavat monivuotisten, lainsäädäntöön ankkuroitujen investointiohjelmien ratkaisevaa merkitystä, jotta rahoitus on ennakoitavaa ja rautatieverkot kehittyvät johdonmukaisesti yli hallituskausien. Pohjoismaat – Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja – sijoittuvat monella mittarilla kärkijoukkoon, mutta saavuttaakseen Euroopan 2030–2050 tavoitteet etenemistä on nopeutettava erityisesti rautatieliikenteen ohjaus- ja turvajärjestelmissä (ERTMS European Rail Traffic Management System), sähköistyksessä ja kapasiteetin kasvattamisessa.

Lue lisää tutkimuksesta (materiaalit englanniksi)

European Rail Atlas -tutkimuksen raportti (pdf) liitteenä
Uutinen Rambollin verkkosivuilla https://www.ramboll.com/news/europe-railway-market-development
Storymap https://storymaps.arcgis.com/collections/c3fa5027429d43a1b64546795381f495

Lisätiedot

Jukka-Pekka Pitkänen, Commercial Director, Ramboll Transport, +358 40 7384190, jukka-pekka.pitkanen@ramboll.fi