Tutkimustulokset: Henkilökohtainen ohjaus tehoaa, pelkkä kirje ei – hakeva toiminta lisää matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen

Labore ja Etla ovat julkaisseet tänään tutkimuksen loppuraportin. Jotpa on julkaissut verkkosivuillaan tutkimusta koskevan muistion. Työterveyslaitos on julkaissut oman tutkimuksensa loppuraportin joulukuussa 2025.

Tutkimuksen koeasetelmaan kuului kaksi osiota, kirjepostikokeilu ja hakevan toiminnan pilotti. Labore ja Etla suunnittelivat koeasetelmat ja arvioivat niiden vaikutuksia koulutukseen osallistumiseen. Lisäksi tutkimukseen kuului Työterveyslaitoksen toteuttama laadullinen osio. 

Tutkimuskokonaisuus käynnistettiin vuonna 2022. Akateeminen tutkimus jatkuu edelleen.

Tulokset osoittavat, että pelkkä yleinen tiedonvälitys ei riitä madaltamaan matalasti koulutettujen aikuisten kynnystä osallistua aikuiskoulutukseen. Sen sijaan henkilökohtaisempi ja työpaikoilla toteutettu hakeva toiminta osoittautui vaikuttavaksi jo lyhyellä aikavälillä: se lisäsi kohderyhmän osallistumista toisen asteen opintoihin noin kahdeksan prosenttia.

Kansliapäällikkö Heidi Backman opetus- ja kulttuuriministeriöstä pitää tutkimusta tervetulleena:

”Olen iloinen siitä, että Jotpa on lähtenyt tutkijoiden kanssa pureutumaan kunnianhimoisesti yhteen koulutuspolitiikan ja jatkuvan oppimisen kiperistä kysymyksistä: koulutuksen kasautumiseen ja erityisesti siihen, miten saataisiin vähän osallistuvat opiskelemaan enemmän. Tämä tutkimus tuottaa nyt luotettavaa tietoa siitä, millaisella toiminnalla ja millaisin kustannuksin tätä kohderyhmää saadaan ohjatuksi koulutukseen”, Backman toteaa.

Tutkimuksessa selvitettiin, onko koulutustiedon jakamisesta hyötyä

Tutkimuskokonaisuudessa etsittiin vastausta tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen: Voivatko päätöksen tekijät ja viranomaiset parantaa koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen tarjoamalla heille kohdennettua tietoa?

Tutkimuskirjallisuus (muun muassa OECD, 2025) osoittaa, että matalasti koulutetut työntekijät altistuvat suurimmalle automaation riskille. Tästä huolimatta he osallistuvat aikuiskoulutukseen huomattavasti harvemmin kuin korkeasti koulutetut. Tämä koulutuksen kasautuminen on keskeinen koulutuspoliittinen haaste, sillä juuri matalan pohjakoulutuksen omaavat hyötyisivät lisäkoulutuksesta eniten.

Yksi mahdollinen syy matalasti koulutettujen alhaiseen osallistumisasteeseen on tiedon puute koulutuksen tuomista hyödyistä tai koulutusmahdollisuuksista. Jotpa käynnisti tutkimuksellisen kokeilutoiminnan, jonka avulla tiedon jakamiseen etsittiin ratkaisuja. 

Kirjeillä ei saavutettu muutosta, mutta hakeva toiminta tuotti mitattavia tuloksia

Helmikuussa 2023 lähetettiin kirje 50 000:lle satunnaisesti valitulle työikäiselle henkilölle, joka oli suorittanut enintään perusasteen koulutuksen. Kirjeessä kerrottiin koulutuksen hyödyistä. Tutkijat seurasivat rekisteriaineistojen avulla sitä, osallistuvatko kirjeen saaneet henkilöt koulutukseen enemmän kuin verrokkiryhmä eli vastaava ihmisryhmä, joka ei kirjettä saanut.

Kirjepostikokeilun tulokset osoittivat yksiselitteisesti, ettei pelkän yleisen tiedon tarjoamisella ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta matalasti koulutettujen aikuisten koulutukseen hakeutumiseen. Käytännössä 50 000 kirjeen saaneesta vain noin 90 henkilöä aloitti opinnot, mikä on niin vähäinen määrä, ettei sitä voida erottaa sattumanvaraisesta vaihtelusta. Kirjeposti ei myöskään lisännyt opiskeluun liittyvää tiedonhakua. 

Hakevan toiminnan pilotissa luotiin palvelumalli, jossa matalasti koulutettuja ihmisiä (enintään yleissivistävän koulutuksen suorittaneita) etsittiin pienistä 3–149 henkilöä työllistävistä toimipaikoista. Henkilöt saivat tarpeisiinsa räätälöityä tietoa paikallisista koulutusmahdollisuuksista. Tarkoitus oli kannustaa yrityksissä työskenteleviä, erityisesti matalasti koulutettuja ihmisiä, osallistumaan koulutukseen.   

Koulutus- ja valmennusalan yritykset ottivat yhteyttä yli 10 000 toimipaikkaan ja antoivat koulutukseen liittyvää ohjausta asiasta kiinnostuneiden työpaikkojen henkilökunnalle.

Ohjaukset olivat hyvin moninaisia: osa laajemmin koko henkilöstölle, osa yhdelle henkilölle, osa työpaikalla ja työajalla, osa työpaikan ja työajan ulkopuolella. Suurin osa ohjaustilaisuuksista oli kestoltaan lyhyitä, enintään 30 minuutin mittaisia. 

Työterveyslaitoksen laadullisella tutkimuksella selvitettiin tarkemmin, millaisia toimintamalleja palveluntuottajat sovelsivat, millaiset tekijät vaikuttivat niiden syntyyn ja millaisia merkityksiä eri toimintamalleilla on kohderyhmän koulutus- ja työuramahdollisuuksien kannalta.

Hakevan toiminnan pilotin tulokset olivat rohkaisevia: tällä intensiivisemmällä ja henkilökohtaisemmalla lähestymistavalla saatiin koealueilla aikaan selkeitä ja mitattavia vaikutuksia. Pilotti lisäsi kohderyhmän eli yleissivistävän koulutuksen varassa olevien aikuisten osallistumista toisen asteen koulutukseen 0,75 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa noin 8 prosentin suhteellista kasvua aiempaan verrattuna. 

Kokeiluun kuuluneilla alueilla työskenteli noin 40 000 aikuista, joilla oli korkeintaan yleissivistävä eli perusasteen koulutus tai lukiokoulutus. Näistä henkilöistä ohjaukseen tavoitettiin 1700 henkilöä ja koulutukseen hakeutui arviolta 300 henkilöä. Pilotissa havaittiin myös lievää kuukausiansioiden laskua, mikä viittaa muutokseen opiskelun ja työnteon välisessä ajankäytössä.

Kohderyhmää voidaan tavoittaa henkilökohtaisella ohjauksella

Hakevan toiminnan pilotti on osoittanut, että matalasti koulutettuja voidaan tavoittaa koulutustiedon pariin työpaikoilta ja että pilotin kaltaista palvelua on mahdollista toteuttaa. 

”Kansainvälistä tutkimusnäyttöä siitä, mitkä toimenpiteet saavat aliedustettuja ryhmiä hakeutumaan koulutukseen, on vähän. Tämän hankkeen tulokset ovat siksi poikkeuksellisen kiinnostavia”, korostavat tutkimusohjaaja Hannu Karhunen Laboresta ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.

Vaikka hakeva toiminta on vaikuttavaa, se on myös kalliimpaa. Yhden uuden opiskelijan houkuttelemisen kustannus oli noin 6 200 euroa. 

Tulokset korostavat, että heikossa asemassa olevien ryhmien koulutuskäyttäytymisen muuttaminen edellyttää kohdennettuja resursseja ja henkilökohtaista otetta. Toimenpiteiden kustannustehokkuutta on kuitenkin punnittava suhteessa saavutettuihin hyötyihin.

Kauhasen ja Virtasen (2021) tutkimuksen mukaan peruskoulupohjalla aloitettu toisen asteen koulutus tuottaa julkiselle sektorille keskimäärin 10 000–20 000 euron positiivisen nettovaikutuksen, jos koulutus aloitetaan riittävän nuorena, viimeistään noin 45-vuotiaana. Hakevan toiminnan hyödyt julkiselle sektorille ylittävät toiminnan kustannukset ainakin osalle osallistujista merkittävästi. Lisäksi hakevan toiminnan resurssit kohdentuvat matalasti kouluttautuneille, eivätkä näin lisää koulutuksellista eriytymistä, vaan voivat lisätä hyvinvointia ja kaventaa eriarvoisuutta tukemalla heikoimmassa asemassa olevia.

Tutkijat suosittelevat satunnaistettujen kokeilujen jatkamista, koulutusresurssien kohdentamista ja monimenetelmäistä tutkimusta

Labore ja Etla tekevät neljä suositusta hankkeen kokemusten ja tulosten perusteella: 

1. Satunnaistettujen kokeilujen jatkaminen. Suomen tulisi jatkossakin testata uusia palveluita kokeellisesti ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa, jotta veronmaksajien varat kohdentuvat vaikuttaviin toimiin.
2. Koulutusresurssien kohdentaminen ja vaikuttavuuteen pohjautuva korvausmalli. Resurssien entistä selkeämpi kohdentaminen sekä palveluntuottajien palkkioiden sitominen saavutettuun vaikuttavuuteen voisivat olla aiempaa kustannustehokkaampi tapa rahoittaa aikuisille suunnattua koulutusta.
3. Pitkän aikavälin seuranta. Koulutuksen todelliset hyödyt, kuten korkeampi palkkataso ja parempi työllisyys, näkyvät vasta vuosien kuluttua. On välttämätöntä seurata kokeiluihin osallistuneita pidempään, jotta nähdään, valmistuvatko he ja paraneeko heidän työmarkkina-asemansa.
4. Kohdennettu hakeva toiminta. Koska hakeva toiminta voi olla kallista, se tulisi kohdistaa erityisesti aloille ja ryhmille, joilla koulutuksen hyödyt ovat potentiaalisesti suurimmat.  Jatkossa tulisi selvittää myös keinoja tavoittaa työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, joita tämä yrityslähtöinen malli ei tavoita.

Etlan ja Laboren tutkimus suosittelee satunnaistettujen kenttäkokeiden laajempaa hyödyntämistä julkisen politiikan tietopohjana ja pitkäjänteistä seurantaa pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi.

Työterveyslaitos suosittelee tutkimuksen perusteella seuraavaa: 

1. Monitasoinen ja systeeminen vaikuttaminen on tämän tutkimuksen ja kansainvälisen kirjallisuuden perusteella hyödyllinen lähtökohta lisätä koulutukseen osallistumista sen sijaan, että toimet rajautuisivat vain yksilöön kohdistuviksi. Olisi esimerkiksi hyödyllistä lisätä työnantajien ymmärrystä koulutuksen nykykäytännöistä sekä moninaisista hyödyistä. 
2. Keskeistä on osallistumisen (kyllä tai ei) ohella kiinnittää huomiota siihen, millaiseen koulutukseen, työurille ja työmarkkinatilanteisiin hakeva toiminta ohjaa vähän kouluttautuneita.

Työterveyslaitoksen tutkimus suosittelee monimenetelmäisiä tutkimusasetelmia aikuiskoulutuspolitiikan tekemisen tueksi. 

Tutkimustieto johdattaa kohti vaikuttavampaa jatkuvaa oppimista

Etlan ja Laboren tutkimus antaa luotettavaa näyttöä siitä, että henkilökohtaisesti kohdennettu ohjaus on yksi toimiva keino tavoittaa ne aikuiset, joiden osaamisen kehittäminen olisi sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta kaikkein tärkeintä. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät niin koulutustoimijoita, Jotpaa kuin päättäjiäkin. 

Koulutustoimijat saavat tutkimuskokonaisuudesta käytännönläheistä tietoa siitä, miten rakentaa toimivia ohjauspalveluja ja hakevaa toimintaa, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Työterveyslaitoksen haastattelututkimuksessa on analysoitu erilaisia hakevan toiminnan toteutustapoja. Tutkimuksesta on saatu arvokasta tietoa siitä, millaiset lähestymistavat edistävät yhteistä ymmärrystä työntekijöiden ja työnantajien välillä ja kuinka tärkeää koulutustiedon räätälöinti on. 

Jotpa on saanut tutkimuksesta hyödyllistä tietoa siitä, miten yleissivistävän koulutuksen varassa olevia henkilöitä voidaan tavoittaa. Jotpa on havainnut omissa hankkeissaan samankaltaisia elementtejä kuin hakevan toiminnan pilotissa. Jotpan omat analyysit osoittavat, että luovasti ja monikanavaisesti toteutettu, erikseen resursoitu opiskelijahankinta on ollut tehokasta. Kustannuksiltaan se on ollut keskimäärin edullisempaa kuin pilotissa. Koulutukset ovat tutkintoa lyhyempiä, ja ne on räätälöity kohderyhmälle. 

”Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia, voisiko hakevan toiminnan ja tarkasti kohdennettujen koulutusten yhdistäminen tehostaa aikuiskoulutusresurssien ohjautumista niille aikuisille, joiden osaamisen kehittäminen on yksilön ja yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeää”, Jotpan johtaja Kirsi Heinivirta pohtii.

Julkistustilaisuus

Tutkimuskokonaisuuden tuloksia esiteltiin Jotpan järjestämässä tilaisuudessa maanantaina 16.3.2026. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Jotpan YouTube-kanavalla tilaisuuden jälkeen. 

Julkistustilaisuuden materiaalit

https://www.jotpa.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tutkimustulokset-ovat-valmiit-saako-ohjaus-matalasti-koulutetut-aikuiset

Lue tutkimuskokonaisuuden loppuraportit

Karhunen, Hannu, Kauhanen, Antti, Kuhakoski, Jani, Riukula, Krista, Suhonen, Tuomo, Vanhala, Pekka & Virtanen, Hanna (2026). ”Henkilökohtainen ohjaus puree, pelkkä kirje ei – hakeva toiminta lisää matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen” (jotpa.fi) https://www.jotpa.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/henkilokohtainen-ohjaus-puree-pelkka-kirje-ei-hakeva-toiminta-lisaa-matalasti

Karhunen, Hannu, Kauhanen, Antti, Kuhakoski, Jani, Riukula, Krista, Suhonen, Tuomo, Vanhala, Pekka & Virtanen, Hanna (16.3.2026). ”Kannustaako koulutustiedon jakaminen kouluttautumaan? Kirjepostikokeilun ja hakevan toiminnan pilotin loppuraportti”. Etla Raportti nro 174. https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-174.pdf

Työterveyslaitos (2025). ”Esteistä eteenpäin: Aikuiskoulutuksen hakevan toiminnan pilotin loppuraportti (haastattelututkimus)” (julkari.fi) https://www.julkari.fi/items/16919858-c79a-43fb-a63e-4b9bde3eb02e

Lue lisää tutkimustietoa

Kauhanen, Antti & Virtanen, Hanna (15.12.2021). ”Kannattavatko investoinnit aikuiskoulutukseen?”. ETLA Muistio No 102. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-102.pdf  

Järvensivu, A., Ryky, P., & Vuorento, M. (2025). Navigating layers: enhancing participation in adult education for employed individuals. International Journal of Lifelong Education, 1–20. https://doi.org/10.1080/02601370.2025.2597196

Järvensivu, A., Vuorento, M., & Ryky, P. (2025). Aikuiskoulutukseen osallistumisen esteet koulutukseen osallistumisen monitasomallin valossa. Aikuiskasvatus, 45(3), 166-183. https://doi.org/10.33336/aik.149525

Lue lisää aiheesta

https://www.jotpa.fi/fi/tietoa-meista/hankkeet-ja-projektit/hakevan-toiminnan-pilotti

https://www.jotpa.fi/fi/ajankohtaista/kirjoitukset/kirje-kotiin-ja-ohjaaja-tyopaikalle-mita-opimme-tutkimuksesta

https://www.jotpa.fi/fi/ajankohtaista/kirjoitukset/uusia-oivalluksia-koulutukseen-hakeutumisen-edistamiseksi-oppeja-hakevan

https://www.jotpa.fi/fi/ajankohtaista/kirjoitukset/kirjepostikokeilulla-etsittiin-vaikuttavia-keinoja-edistaa-koulutukseen