Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kehittää neurokirjon lasten ja nuorten palveluja – Kela rahoittaa monialaista yhteistyötä

Neurokirjon piirteet koskettavat suurta määrää lapsia ja nuoria. Palvelujärjestelmässä haasteita on tunnistettu erityisesti tuen oikea-aikaisuudessa, palvelujen yhteensovittamisessa sekä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Kirjo-projektin tavoitteena on vahvistaa moniammatillista, riittävän varhaista tukea lapsen ja perheen arkeen sekä selkiyttää palvelukokonaisuuksia.

– Monella hyvinvointialueella ja monessa koulussa pohditaan samoja neurokirjon lapsiin ja nuoriin liittyviä kysymyksiä. Kirjo-projektissa haluamme rohkaista ammattilaisia yhteiskehittämiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että kasvatuksen ja koulutuksen välillä ja myös eri alueiden kesken, kertoo Kirjo-projektin projektipäällikkö Riina-Maria Leskelä.

– Hyviä, tutkittuja interventioita ja hoitomalleja on jo olemassa, ja esimerkiksi Käypä hoito -suosituksista löytyy linjauksia siitä, millaista tuen ja hoidon tulisi olla. Alueet tarvitsevat kuitenkin tukea erityisesti suositusten käytännön toteuttamiseen lapsi- ja nuorilähtöisesti arjen kiireessä, jossa eri ammattilaiset ja palvelut tarkastelevat asioita helposti omista näkökulmistaan.

Neurokirjon palveluja kehitetään alueen tarpeista käsin

Kehittämistyössä keskitytään muun muassa ammattilaisten yhteiseen oppimiseen, pitkäjänteisten toimintamallien rakentamiseen sekä Kelan kuntoutuspalvelujen roolin selkiyttämiseen osana lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista tukea. Mukana on sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia eri puolilta Suomea.

Kukin hyvinvointialue on voinut määritellä kehittämistyön painopisteet ja kohdentamisen eri ikäryhmiin alueellisten erityispiirteiden mukaan.

– Arjen työssä kohtaamme tilanteita, joissa perhe ei aina tiedä, mistä apua kannattaisi hakea. Yhteiset toimintamallit ja parempi yhteisymmärrys helpottavat sekä perheiden että ammattilaisten työtä, sanoo palveluvastaava Hanna Vehniäinen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta.

Kela myönsi maaliskuussa 2025 kehittämisrahoitusta kaikille hyvinvointialueille sekä Helsingin kaupungille neurokirjon lasten ja nuorten palvelujen sujuvoittamiseen. Rahoituksella mahdollistetaan kehittämistyö, jolle arjessa ei välttämättä muuten ole riittävästi ammattilaisten työaikaa.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen saamalla rahoituksella on palkattu projektikoordinaattori vuodeksi 2026. Projektikoordinaattorin tehtäviin kuuluvat esimerkiksi yhteisen toimintamallin kehittäminen ja matalan kynnyksen ryhmätoiminnan vakiinnuttaminen. Huhtikuussa Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tarjoaa kaikille lapsiperheille avoimia nepsy-ensitietoryhmiä etäyhteydellä. Nepsy-ensitietoryhmistä tiedotetaan hyvinvointialueen verkkopalvelussa.