Uudenmaan RKP: Ruotsinkieliset kielisaarekkeet eivät selviydy ilman ruotsinkielistä koulutusta

– Kaksikieliset palvelut tekevät kunnasta houkuttelevamman lapsiperheille, pääkaupunkiseudulta muuttaville sekä yrityksille, jotka etsivät avointa ja kansainvälistä toimintaympäristöä. Tässä mielessä kaksikielisyys liittyy myös kunnan elinvoimaan, sanoo Vihdin kunnanvaltuutettu ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Heidi Seppälä.

Kun kunta panostaa aktiivisesti kaksikielisyyteen, myös ruotsinkielinen toiminta voi kasvaa. Kielisaarekkeista on esimerkkejä, joissa kielikylvyn ansiosta ruotsinkielisessä opetuksessa on enemmän lapsia kuin äidinkielitilastot antaisivat ymmärtää. Laadukas toiminta houkuttelee myös suomenkielisiä perheitä valitsemaan lapsilleen ruotsinkielisen koulutuspolun.

Yhä useammin ruotsin- ja suomenkieliset koulut sijoitetaan myös saman katon alle. Toimivan ruotsinkielisen ympäristön takaamiseksi on erittäin tärkeää, että infrastruktuuri toimii ja että ruotsinkielisellä toiminnalla on omat tilansa.

– Lasten ruotsinkielinen kehitys on turvattava omilla ruotsinkielisillä tiloilla. Ruotsinkielisten lasten oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa on erityisen tärkeää vaalia silloin, kun useat kieliryhmät toimivat samoissa tiloissa, toteaa Uudenmaan RKP:n puheenjohtaja Karin Cederlöf.

– Jos ruotsinkielistä koulutuspolkua kehitetään pitkäjänteisesti ja viisaasti, siitä voi tulla osa kunnan tulevaisuutta. Kaksikielisyys tulisi nähdä voimavarana ja mahdollisuutena – ei ongelmana. Kasvavalle ja kehittyvälle kunnalle kielellinen monimuotoisuus on vahvuus, Seppälä päättää.