Kansainvälinen tutkimus: Työpäivän tauot harventuvat ja lyhenevät huolestuttavaa vauhtia

Suomalaisten lounastaukojen pitäminen on pudonnut selvästi. Vuonna 2023 vielä 81 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä piti keskimäärin 3-5 lounastaukoa työviikossa. Vuoden 2025 tutkimuksessa luku on pudonnut 68 prosenttiin, eli pudotusta on 13 prosenttiyksikköä.

Työaikainen ruokailu 2025 (Global Eating@Work) -seurantatutkimus selvitti työssäkäyvien ruokailuasenteita, käyttäytymistä ja tarpeita kansainvälisesti. Mintel-tutkimusyhtiön tekemään ja Compass Groupin tilaamaan tutkimukseen osallistui 30000 vastaajaa 21 maasta. Suomesta vastaajia oli 2000.

Vaikka monissa maissa on selkeät työaikasäädökset, joiden tarkoituksena on taata työntekijöille säännölliset tauot, todellisuus menee päinvastaiseen suuntaan. Maailmanlaajuisesti vuonna 2025 enää 57 prosenttia työntekijöistä piti lounastauon 3–5 kertaa viikossa. Vuonna 2023 luku oli 68 prosenttia. Yhä useampi ei pidä taukoja lainkaan.

Tauot ovat paitsi harvinaisempia, myös lyhyempiä

Taukojen pituus on lyhentynyt. Suomalaisen lounastauko on kutistunut yli kymmenellä prosentilla: 26 minuutista (2023) 23 minuuttiin (2025).

Taukojen kutistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Globaalisti vuonna 2025 neljäsosa työntekijöistä kertoi päätaukonsa kestävän työpäivän aikana enintään 15 minuuttia.

Suomessa hybridityötä eli sekä etä- että lähityötä tekevistä vain kolmasosa pitää yli 25 minuutin lounastauon. Hybridityötä tekevillä lyhyet mikrotauot korostuvat muita enemmän. Hybridityöntekijöistä 62 prosenttia pitää mikrotaukoja.

”Mikrotauot ovat tärkeitä, mutta jos niitä pidetään vain työpisteellä, ne eivät tutkimustiedon mukaan palauta työn kuormituksesta”, sanoo Compass Group Suomen toimitusjohtaja Hannu Rahnasto.

Nuorista yli kolmanneksella ruoka-allergioita, syövät välipaloja lounaan sijasta

Mikrotauot vievät Suomea kohti välipalakulttuuria. Työelämän nuorimpien eli vuosina 1996-2010 syntyneen z-sukupolven edustajista 62 prosenttia syö paljon pieniä aterioita päivässä. Muilla ikäluokilla keskiarvo on 40 prosenttia. Lyhyillä tauoilla 75 prosenttia nuorista syö säännöllisesti hemmottelevia ruokia. Nuorista 37 prosentilla on ruoka-aineallergioita, muissa ikäluokissa 22 prosentilla.

Tuottavuus kärsii puutteellisesta palautumisesta

Kehityssuunta on tutkimustiedon valossa kestämätön. Useat akateemiset tutkimukset osoittavat, että vähintään 30 minuutin pituisilla lounastauoilla on merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Vaikutus on erityisen vahva, kun tauko vietetään poissa työpisteeltä.

”Työnantajien kannattaa aktiivisesti suojella työntekijöidensä taukoja ja palautumista sekä kannustaa terveellisempiin rutiineihin. Näin organisaatiot voivat paitsi turvata osaajiensa terveyden, myös parantaa toimintansa tuottavuutta ja työntekijöiden sitoutumista”, sanoo Compass Group Suomen toimitusjohtaja Hannu Rahnasto.

Hybridityön tekijät nukkuvat kehnosti

Hybridityön tekijät arvostavat etätyön itsenäisyyttä, mutta heiltä jää lounas usein väliin. Monet hybridityöntekijät myös nukkuvat huonosti. Vain 20 prosenttia Suomen hybridityöntekijöistä kertoo saavansa tarpeeksi unta etätyöpäivinä ja 16 prosenttia lähityöpäivinä. Muista työntekijöistä 36 prosenttia saa tarpeeksi unta työpäivisin.

83 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä kertoo, että riittävä nukkuminen ja lepääminen ovat tärkeimpiä pitkäjänteisen terveyden edistämisessä. Tämä ei kuitenkaan toteudu arjessa.

Lisätiedot:

Hannu Rahnasto, toimitusjohtaja, Compass Group Suomi, 041 530 3538 hannu.rahnasto@compass-group.fi

Merja Olari-Sintonen, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Compass Group Suomi, 050 378 4305 merja.olari-sintonen@compass-group.fi