Ammattiin opiskelevat nuoret käyttävät nikotiinituotteita huomattavasti muita enemmän – nuorten terveysvalinnat rakentuvat yksilön, lähipiirin ja kouluyhteisön vuorovaikutuksessa

Väitöskirjatutkija Anu Vaihekosken tutkimuksessa selvitettiin 15–28-vuotiaiden ammattikouluopiskelijoiden nikotiinituotteisiin ja päihteisiin liittyviä asenteita ja päätöksentekoa sekä näkemyksiä terveyden edistämisestä oppilaitosyhteisössä.

– Aiempi tutkimus on tarkastellut nuorten nikotiinituotteiden käyttöä pääosin yleistason tilastoina. Tässä tutkimuksessa keskityttiin nuorten oman äänen kuulemiseen sekä heidän terveyden edistämisen tarpeidensa ja toiveiden selvittämiseen, Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolissa lehtorina toimiva Vaihekoski kertoo.

Kouluterveyskyselyn (2025) mukaan nikotiinituotteiden käyttö oli erityisen yleistä ammatillisissa oppilaitoksissa: 24 % pojista ja 15 % tytöistä käytti nikotiinipusseja päivittäin, ja sähkösavukkeita käytti päivittäin 9 % tytöistä ja 5 % pojista. Alkoholin käyttö on laskenut vuosien saatossa, mutta edelleen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 10 % käytti alkoholia viikoittain ja 22 % oli tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa.

– Nuoret kokevat nikotiinituotteet osaksi arkea, vaikka samalla he ymmärtävät, että niistä voi aiheutua heille haittaa. Moni nuori tiedostaa nikotiinituotteiden riskit, mutta tieto ei silti välttämättä ohjaa heitä lopettamaan nikotiinin käyttöä. Elintapoihin liittyvät valinnat syntyvät usein tunteiden, kokemusten ja sosiaalisten tilanteiden ohjaamina – eivät pelkästään faktatiedon perusteella.

Ystävien ja perheen vaikutus on merkittävä, mutta ristiriitainen

Vaihekosken tutkimuksen aineisto koostui systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, kyselytutkimuksesta (n=449) sekä fokusryhmähaastatteluista (n=22).

Tutkimuksessa ammattiin opiskelevat nuoret kuvasivat, että nikotiinituotteiden kokeilut ja käyttö liittyvät usein sosiaalisiin tilanteisiin, kaverien nikotiinituotteiden käyttöön ja tarpeeseen kuulua ryhmään eli vertaispaineeseen.

Toisaalta nuorten sosiaaliset vuorovaikutussuhteet voivat myös tukea päihteettömyyttä:

– Yhdenkin turvallisen ja päihteettömän ystävän merkitys voi olla ratkaiseva. Nuoret tekevät tietoisia valintoja lähiympäristönsä perusteella, ja esimerkiksi kaveriporukan vaihto voi olla päihteettömyyttä vahvasti tukeva teko, Vaihekoski selittää.

Myös perheen vaikutus näkyy sekä nikotiinituotteiden ja päihteiden käytöltä suojaavana tekijänä että sen riskitekijänä: vanhempien tiukka kontrolli saattaa lisätä salailua ja päihdekokeiluja, kun taas avoin keskustelukulttuuri ja nuoresta välittäminen vähentävät riskiä kokeilulle ja käytölle.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret kokivat, että nikotiinituotteita on liian helppo hankkia, ja he toivoivat tiukempaa valvontaa sekä aikaisempia ennaltaehkäiseviä toimia jo alakouluaikana. He korostivat myös syyllistämättömän ja helposti saatavilla olevan tuen tarvetta.

Kouluympäristössä voidaan tukea nuorten terveyttä ja elintapavalintoja

Tutkimus korostaa, että ammatilliset oppilaitokset tarjoavat tärkeän ympäristön terveyden edistämiselle. Toiminnan tulee kuitenkin olla nuoria aidosti kiinnostavaa, konkreettista ja vapaaehtoista.

Opiskelijat toivoivat ymmärrettävää ja konkreettista tietoa nikotiinin vaikutuksista, vertaisten tarinoita, kokemusasiantuntijoita, tukea nikotiinin käytön lopettamiseen sekä osallistavia ja lyhyitä kouluajalla toteutettavia teematapahtumia.

– Ennen kaikkea nuoret haluavat tulla kuulluiksi. Terveyden edistäminen onnistuu parhaiten silloin, kun heidät otetaan mukaan jo toiminnan suunnitteluun – ei vasta valmiisiin toteutuksiin, Vaihekoski painottaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 27. maaliskuuta

Sairaanhoitaja (YAMK) Anu Vaihekoski esittää väitöskirjansa ”Vocational Students and Nicotine Products: Attitudes, Beliefs and Perspectives on Health Promotion” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.3.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii professori Maria Kääriäinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena dosentti Hanna Lagström (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.