Sipoonjoen vesistössä poistettiin kalojen vaellusesteitä

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys kunnosti viime syksynä Sipoon Söderkullassa virtaavaa Pilvijärvenpuroa. Kunnostukset tehtiin Uudenmaan elinvoimakeskuksen (entinen Uudenmaan ELY-keskus) tilauksesta Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella.

Sipoonjoen alajuoksulle laskeva puro saa alkunsa kirkasvetisestä Pilvijärvestä. Pilvijärvenpurossa on aikoinaan harjoitettu mylly- ja sahatoimintaa. Purouomaa on muokattu myös esimerkiksi teiden rakentamisen yhteydessä. Aiemmin kalojen nousu oli mahdollista vain parinsadan metrin matkalle puron alajuoksulla, sillä vaellus pysähtyi Söderkullan kartanon pihapiirissä olevalle padolle.

Lisää kutualuetta kaloille

Pilvijärvenpuron kunnostukset suunniteltiin ja toteutettiin hyvässä yhteistyössä Sipoon kunnan ja paikallisten maanomistajien kanssa. Kunnostukset käynnistyivät elokuussa kaivinkonetyönä ja jatkuivat myöhemmin käsityönä.

Puroa kunnostettiin yhteensä vajaat puoli kilometriä. Kunnostuksilla parannettiin kalojen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteita ja lisääntymismahdollisuuksia purossa. Samalla muokattiin kolmea eri vaellusestettä niin, että merestä ja Sipoonjoesta nouseville kaloille aukesi miltei kilometrin verran lisää puroa.

Sipoonjoen vesistössä on ainoa itäisellä Uudellamaalla säilynyt alkuperäiseksi luokiteltu meritaimenkanta. Tavoitteena on, että Sipoonjoen taimen voisi tulevaisuudessa lisääntyä myös Pilvijärvenpurossa. Keväisin puroon nousee lisäksi ainakin ahventa, haukea ja särkikaloja.

Osa laajempaa kokonaisuutta

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisessä Helmi-ohjelmassa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön heidän kanssaan.

Pilvijärvenpuro on osa Keski-Uudenmaan virtavesihelmet -nimistä Helmi-keskittymää, joka kattaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä Sipoonkorvesta Keravanjoen, Ohkolanjoen ja Sipoonjoen jokivarsiin.

Helmi-keskittymät ovat alueellisia kokonaisuuksia, joilla on erityisen suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta. Niiden avulla Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteet kohdistetaan ekologisesti ja maakunnallisesti tärkeille alueille. Tavoitteena on lisätä toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä luonnon että resurssien näkökulmasta. Uudellamaalla on tunnistettu neljä tällaista keskittymää, ja vastaavia alueita on eri puolilla Suomea.