Kokoomuksen Kiuru: Suomen Nato-osallistuminen vahvistaa pelotetta ja turvaa rauhaa

Kiuru korostaa, että Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027 vahvistaa liittokunnan pelotetta ja tukee rauhan säilymistä.

Valtioneuvoston selonteon mukaan Suomen osallistuminen painottuu erityisesti merivoimien tehtäviin. Suomi osallistuu Naton pysyvien laivasto-osastojen sekä miinantorjuntaosastojen toimintaan, joilla on keskeinen rooli liittokunnan merellisessä valmiudessa ja valvonnassa.

– Itämeren turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Suomen aktiivinen rooli Naton merellisessä yhteistyössä on luonteva ja tärkeä osa koko alueen turvallisuutta, Kiuru toteaa.

Kiurun mukaan Naton rauhan ajan tehtävien keskeinen tarkoitus on pelotteen ylläpito. Yhteinen harjoittelu liittolaisten kanssa vahvistaa puolustuskykyä ja varmistaa, että yhteistyö toimii myös mahdollisissa kriisitilanteissa.

– Kun liittokunta on yhtenäinen ja ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä, hyökkäyksen kynnys nousee niin korkeaksi, ettei sitä koetella. Näin turvataan rauha, Kiuru sanoo.

Suomella on Kiurun mukaan erityinen rooli Naton itäisen sivustan maana. Suomen alue on keskeinen osa liittokunnan puolustussuunnittelua, ja maavoimien sekä ilmapuolustuksen toiminta painottuu oman alueen puolustamiseen.

– Suomi ei ole vain turvallisuuden vastaanottaja, vaan myös sen tuottaja. Tämä näkyy aktiivisena osallistumisena, harjoitteluna ja vastuunkantona liittokunnassa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi toimii Nato-jäsenenä aktiivisesti, vastuullisesti ja ennakoivasti.

– Yhteinen toiminta ja uskottava pelote ovat paras tae sille, että suomalaiset voivat elää turvallisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa.

– Meidän on myös päivitettävä lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että suomalaiset saavat niin vahvan turvan kuin liittokunta voi tarjota, Kiuru päättää.

Ryhmäpuhe 17.3.2026 (muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat,

Käsittelemme tänään valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027.

On hyvä aloittaa muutamalla sanalla itse selontekomenettelystä. Selonteko on väline, jolla hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittäviä kysymyksiä. Sen kautta varmistetaan myös eduskunnan tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus arvioida Suomen toimintaa osana liittokunnan yhteistä puolustusta. Turvallisuuspolitiikka kuuluu koko eduskunnalle.

Arvoisa puhemies,

Naton rauhan ajan tehtävien keskeinen tarkoitus on pelotteen ylläpito. Sitä ylläpidetään kansallisella ja liittokunnan tasolla. Liittolaisten kanssa säännöllisesti harjoittelemalla osoitamme, että olemme valmiita puolustamaan jokaisen jäsenmaan jokaista neliömetriä ja jokaista asukasta.

Yhteiset suorituskykymme maalla, merellä ja ilmassa tekevät liittokunnan pelotteesta uskottavan. Perimmäinen tavoitteemme on rauhan säilyttäminen. Yhteinen harjoittelu varmistaa, että yhteistyö toimii myös mahdollisessa kriisitilanteessa.

Arvoisa puhemies,

Suomen osallistuminen vuonna 2027 keskittyy erityisesti merivoimien tehtäviin. Suomi osallistuu Naton pysyvien laivasto-osastojen ja miinantorjuntaosastojen toimintaan. Näillä osastoilla on keskeinen rooli liittokunnan merellisessä valmiudessa ja valvonnassa.

Tämä on luontevaa Suomelle, jolle Itämeren alue on strategisesti keskeinen.

Itämeren turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut. Venäjän toiminta, hybridivaikuttaminen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat riskit korostavat liittolaisten välisen yhteistyön merkitystä. Suomi on tässä yhteistyössä aktiivinen toimija.

Suomella on Naton itäisen sivustan maana myös erityinen rooli. Suomen alue on keskeinen osa liittokunnan puolustussuunnittelua, minkä vuoksi maavoimien ja ilmapuolustuksen toiminta painottuu omaan alueeseemme ja sen puolustamiseen.

Suomeen on jo perustettu Naton maavoimajohtoporras, ja Suomen alueella tapahtuva harjoittelu tukee koko liittokunnan puolustusta. Tämä on tärkeä viesti: Suomi ei ole vain turvallisuuden vastaanottaja, vaan myös sen tuottaja.

Arvoisa puhemies,

Keskustelu pelotteesta on viime aikoina noussut esiin myös laajemmin. Turvallisuuspolitiikasta on pystyttävä puhumaan avoimesti ja rauhallisesti.

On kuitenkin muistettava turvallisuuspolitiikan perimmäinen tavoite: rauhan säilyttäminen. Meidän tehtävämme on ylläpitää uskottavaa pelotetta ja tarvittaessa myös päivittää lainsäädäntöä sen varmistamiseksi.

Kun liittokunta on yhtenäinen, harjoittelee yhdessä ja ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä, hyökkäyksen kynnys nousee niin korkeaksi, ettei kukaan sitä koettele. Rauha säilyy.

Turvallisuutta ylläpidetään ihmisiä varten. Tavoitteena on, että suomalaiset voivat elää turvallisessa yhteiskunnassa – ja että heidän turvallisuutensa on niin vahva kuin liittokunta parhaimmillaan voi taata.

Arvoisa puhemies,

Suomen Nato-jäsenyys merkitsee ennen kaikkea sitä, että emme ole enää yksin. Rauhan ajan tehtävät vahvistavat pelotetta, kehittävät yhteensopivuutta ja osoittavat liittokunnan yhtenäisyyttä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi toimii Nato-jäsenenä aktiivisesti, vastuullisesti, ennakoivasti ja ilman rajoitteita.

Yhteinen harjoittelu, yhteinen toiminta ja uskottava pelote ovat paras tae sille, että rauha säilyy.