Tampere on edelleen Suomen vetovoimaisin kaupunki – Kuopio noussut aivan kannoille

Reputation and Trust Analyticsin Vetovoima&Pitovoima 2026 -tutkimuksessa mitattiin Suomen suurimpien kaupunkien aluemainetta ja vetovoimaa potentiaalisten asukkaiden keskuudessa ja aluemainetta sekä pitovoimaa omien asukkaiden keskuudessa.

Tampere on pitänyt vetovoimaisimman kaupungin kärkipaikkaa koko tutkimushistorian ajan, vuodesta 2020, mutta Kuopio on noussut yhä lähemmäs sitä. Tänä vuonna Tampereen aluemaineluku on 3,81 ja Kuopion 3,76 tutkimusasteikolla 1–5.

”Välimatka Tampereen ja Kuopion aluemaineiden välillä on pienentynyt koko ajan. Enää ei voi puhua Tampereen ylivoimasta, vaan Kuopio on noussut aivan sen kannoille”, toteaa Reputation and Trust Analyticsin asiantuntija Susanna Saarenpää.

Kuopio saa tutkimuksessa erityisen korkeat arvosanat osa-alueilla yhteisö ja turvallisuus. Yhteisö-ulottuvuus kuvastaa mielikuvaa siitä, että alueella asuu mukavia ihmisiä ja asukkaat voivat hyvin. Turvallisuus-osa-alue taas kertoo siitä, kuinka viihtyisänä ja turvallisena alue nähdään.

”Kuopion ydinkeskusta on suunniteltu jalankulun ehdoilla, mikä varmasti osaltaan vahvistaa mielikuvaa viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Se luo turvallisuuden tunnetta, kun kaduilla kävelee paljon ihmisiä. Joukossa koemme olomme turvalliseksi”, toteaa Reputation and Trust Analyticsin vanhempi neuvonantaja Andrei Sergejeff.

Suomen kymmenen suurimman kaupungin aluemaineet

Turulla on nyt Suomen kolmanneksi korkein aluemaine

Tämän vuoden tutkimuksen suurin nousija on Turku, joka nosti aluemainearvosanaansa 0,20 yksikköä ja nousi pronssisijalle. Turulla on nousua kaikilla aluemaineen osa-alueilla, eniten palveluissa ja sijainnissa.

”Sijainnin positiivisiin mielikuviin saattavat vaikuttaa raitiovaunusuunnitelmat, joiden odotetaan sujuvoittavan julkista liikennettä”, Susanna Saarenpää arvioi.

”On erityisen kiinnostavaa, että Turun aluemaine potentiaalisten asukkaiden keskuudessa on kasvanut samalla kun kaupungin asukkaiden mielikuvat ja kokemukset kotikaupungistaan ovat pysyneet samalla tasolla kuin viime vuonna. Tämä on melko poikkeavaa: useimmiten omien asukkaiden näkemykset kaupungista ovat positiivisempia kuin ulkoiset mielikuvat. Kymmenestä Suomen suurimmasta kaupungista ainoastaan Lahdessa aluemaine parani sekä potentiaalisten että omien asukkaiden keskuudessa”, Saarenpää sanoo.

Ylikuumentunut Lapin-matkailu näkyy Rovaniemen mielikuvassa

Rovaniemen aluemaine laski tämän vuoden tutkimuksessa 0,15 yksikköä.

Eniten Rovaniemen aluemaineessa on laskenut osa-alue kustannusrakenne, joka kertoo siitä, miten kohtuullisina vastaajat kokevat alueella elämisen kulut. Rovaniemen kustannusrakenteen arvosana on laskenut viime vuodesta jopa 0,48 yksikköä.

”Rovaniemellä on käynyt kuten Barcelonassa ja monissa muissa matkailijoiden suosimissa kaupungeissa. Kun kaupungista tulee matkailijoiden keskuudessa niin suosittu, että se täyttyy turisteista, tämä tuo tullessaan myös lieveilmiöitä”, toteaa Andrei Sergejeff.

”Aiemmin turismi koettiin usein positiivisena, sillä matkailijat työllistivät paikallisia käyttäessään rahaa hotelli- ja ravintolapalveluihin. Majoituskulttuuri on kuitenkin muuttunut: nykyisin ammattimaiset majoittajat haalivat asuntoja Airbnb-käyttöön, ja tästä seuraa se, että asuntojen hintataso nousee pilviin”, Sergejeff analysoi.

Näin tutkimme

Vetovoima&Pitovoima 2026 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suurimpien suomalaisten kaupunkien mielikuvia sekä vetovoimaa ja pitovoimaa kansalaisten keskuudessa. 

Kaupunkien vetovoimaa ja pitovoimaa mittaavan tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 8.1.–25.1.2026.

Kaupunkeja arvioitiin Reputation and Trust Analyticsin Vetovoima&Pitovoima-tutkimusmallilla, jossa kaupungin saama aluemainepistemäärä muodostuu kuuden eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat taloudellinen elinvoima, yhteisö, turvallisuus, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).

Tutkimukseen osallistui 2 702 vastaajaa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (pois lukien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Koko aineiston virhemarginaali on korkeintaan noin 1,89 prosenttiyksikköä suuntaansa.