BLOGI: Potilasvahinkojen ennätysvuosi – mitä vuoden 2025 luvut kertovat?
20.3.2026 01:00:00 EET | Potilasvakuutuskeskus | Blogi
Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) vuosiraportti 2025 tarjoaa näkymän suomalaisen terveydenhuollon laatuun. PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen analysoi blogissaan syitä jyrkästi kasvaneisiin määriin sekä potilasvahinkoilmoitusten että korvausten osalta.

Potilasvakuutuskeskus (PVK) julkaisee vuosittain raportin edellisen vuoden potilasvahinkotilastoista. Vuosiraportin julkaisu on luonteva tarkasteluhetki pysähtyä katsomaan, kertovatko tuoreet tilastot jotakin olennaista potilasvahinkojen kehityksestä. Viime vuosina vastaus on ollut useimmiten sama – vahinkomäärät ovat pysyneet tasaisina, eikä raportti ole tarjonnut suuria yllätyksiä. Edellisvuoden blogitekstini otsikko kiteytti tilanteen: ”Valtakunnassa kaikki hyvin.”
Vuoden 2025 raportti on nyt valmistunut, ja sen luvut poikkeavat totutusta. Vahinkoilmoituksia tehtiin 10 800, enemmän kuin koskaan lakisääteisen potilasvakuutuksen historiassa. Samalla kasvoivat myös korvausratkaisujen ja maksettujen korvausten määrät. Järjestelmän sisältä katsottuna kehitys ei ole täysin odottamatonta, mutta pelkkien graafien ja taulukoiden tarkastelu herättää varmasti kysymyksiä.
Ilmoitusmäärän kasvu heijastaa palvelutuotannon kasvua
Yhtä selkeää selitystä vahinkoilmoitusten määrän kasvulle ei ole, mutta tiedämme, että terveydenhuollon potilas- ja toimenpidemäärät heijastuvat suoraan vahinkoilmoitusten määrään. Useilla hyvinvointialueilla on viime vuoden aikana purettu hoitojonoja ja lisätty palvelutuotantoa, mikä näkyy nyt ilmoitusmäärien kasvuna.
Yhden vuoden perusteella ei voi tehdä lopullisia päätelmiä, mutta yli tuhannen ilmoituksen kasvu edellyttää muutoksen taustasyiden tarkempaa tarkastelua. Onko kyse pelkästään palvelutuotannon volyymien kasvusta, vai onko taustalla muita tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota?
Korvattujen vahinkojen osuus likimain ennallaan
Viime vuonna ratkaistuista tapauksista korvattaviksi potilasvahingoiksi arvioitiin vajaa neljännes (n. 24 %). Vahinkoilmoituksen tekijöistä n. 28 % sai vähintään yhden myönteisen ratkaisun asiaansa. Korvausprosentti on hieman korkeampi kuin edeltävänä vuonna (21 %), ja sama kuin vuonna 2023. Potilasvahinkojen osuus ilmoitetuista tapauksista ei siis ole olennaisesti noussut, mikä viittaisi siihen, ettei myöskään terveydenhuollon turvallisuudessa tai laadussa potilasvahinkojen näkökulmasta olisi tapahtunut olennaista muutosta. Kokonaan toinen kysymys on se, onko hyväksyttävää, että potilasvahinkoja vain sattuu tietty määrä vuodesta toiseen, vai olisiko määrää mahdollista vähentää. Potilasvahinkoepäily tai potilasvahingoksi todettu tapaus on terveydenhuollolle hyvä tilaisuus pysähtyä tarkastelemaan toimintatapoja – onko vahingon taustalla esimerkiksi sellaisia järjestelmätason tekijöitä, joihin olisi mahdollista vaikuttaa.
Korvauskäsittelyssä historiallinen ratkaisumäärä
Myös korvauskäsittelyssä tehtiin ennätyksiä: ratkaisuja vahingon korvattavuudesta tehtiin 11 734, eli yli 2 500 enemmän kuin aiempina neljänä vuonna keskimäärin. Kasvu on seurausta PVK:ssa viime vuosina tehdyistä määrätietoisista toimenpiteistä prosessien kehittämiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämiseksi.
Koska ratkaisuja tehtiin paljon, myös korvattavien tapausten lukumäärässä nähtiin uusi ennätys: lähes 2 800 potilasvahinkoa. Korvattavien tapausten kasvaneen määrän ja nopeutuneen käsittelyn johdosta myös korvauksia potilasvahingon kärsineille maksettiin enemmän: vahingonkorvausten määrä nousi n. 5,5 miljoonaa euroa edeltäneeseen vuoteen 2024 verrattuna.
Mitä seuraavaksi?
Vuosi 2025 oli siis monella tapaa ennätyksellinen. Vasta kuluva vuosi osoittaa, jatkuuko kehitys samanlaisena, vai jääkö viime vuosi potilasvahinkoitilastojen historiaan osoituksena vahinkokehityksen satunnaisvaihtelusta. Nopealla tarkastelulla ennätykset ovat loogisia seurauksia potilasvakuutuksen toimintaympäristössä ja sisäisissä prosesseissa tapahtuneista muutoksista, mutta aineiston tarkempi tarkastelu voisi paljastaa muitakin tekijöitä, joiden perusteella suomalaisen terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta voitaisiin edelleen kehittää.
Siksi toivonkin, että terveydenhuollossa olisi aikaa hetkeksi pysähtyä jokaisen potilasvahinkotapauksen äärelle, ja tarkastella, mitkä syyt johtivat vahingon syntyyn, ja ennen kaikkea miten vastaavat tilanteet voitaisiin jatkossa välttää.
Voin siis todeta, että valtakunnassa on edelleen kaikki hyvin. Terveydenhuollossa täytyy kuitenkin olla kunnianhimoa pyrkiä vielä parempaan. Potilasvahingoista voi ja pitää oppia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Luomanpääviestinnän asiantuntija
Puh:040 922 5586riikka.luomanpaa@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15.
Kuvat

Linkit
Potilasvakuutuskeskus lyhyesti
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi jyrkästi – 10 800 tapausta viime vuonna20.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin vuonna 2025 ennätykselliset 10 800 potilasvahinkoilmoitusta. Määrä on suurin potilasvakuutusjärjestelmän historiassa. Myös ratkaistujen tapausten määrä nousi, ja maksetut korvaukset kasvoivat yli 30 miljoonaan euroon. Tiedot ilmenevät Potilasvakuutuskeskuksen tuoreesta vuosiraportista.
Potilasvahingot kasaantuvat yli 50-vuotiaille2.12.2025 06:08:00 EET | Tiedote
Keskiverto potilasvahingon kärsinyt henkilö on 50 vuotta täyttänyt nainen. Korvattujen potilasvahinkojen määrissä on suurta vaihtelua sekä iän että sukupuolen mukaan, ilmenee Potilasvakuutuskeskuksen tiedoista. Potilasvahinkojen määrä kasvaa hoitotoimenpiteiden määrän mukana, ja vakavat haitat painottuvat erityisesti iäkkäisiin.
Väärän kohdan leikkaaminen on harvinaista – tarkistuslistojen käyttö vähentää virheitä14.11.2025 09:08:50 EET | Tiedote
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit on toimenpidepainotteinen erikoisala, jossa kaksi kolmasosaa potilasvahingoista aiheutuu erilaisten toimenpiteiden yhteydessä. Potilasvahinkojen välttämiseksi on kehitetty toimivia keinoja, joiden ottaminen käyttöön on ensiarvoisen tärkeää.
Korvaus potilasvahingosta tuo potilaalle oikeutta7.10.2025 06:11:00 EEST | Tiedote
Valtaosa korvattavista potilasvahingoista on lieviä, ja vahingoista maksettavat korvaukset ovat satoja tai korkeintaan muutamia tuhansia euroja. Monelle potilaalle korvaus ei kuitenkaan ole pelkästään taloudellinen asia, vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta.
Potilasvahingoista miljardikustannukset yhteiskunnalle9.9.2025 06:06:00 EEST | Tiedote
Potilasvahingoista maksettiin vuonna 2024 korvauksia yhteensä 25 miljoonaa euroa. Kalleimpia vahinkoja ovat ne, joista aiheutuu pitkäaikainen työkyvyttömyys ja ansionmenetys. Vahingot aiheuttavat myös yhteiskunnalle merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme