Vamian yhteishaku 2026: tekniikan alojen koulutukset kiinnostavat nuoria

Toisen asteen yhteishaku päättyi eilen 17.3. Kokonaisuudessaan Vamian perustutkintokoulutuksiin oli enemmän hakijoita kuin vuosi sitten ja myös ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi vuodesta 2025. Erityinen huomio kiinnittyy tekniikan alojen koulutusten suureen suosioon. Perinteisesti sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon on ollut paljon hakijoita ja tälläkin kertaa hakijoita oli enemmän kuin suunniteltuja aloituspaikkoja. Samoin ajoneuvoalan perustutkinto ja talotekniikan perustutkinto kiinnostivat yhteishaussa hakeneita. Merkittävin nousu on tapahtunut kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon osalta: ensisijaisten hakijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuosiin verrattuna. Vamian rehtori Åsa Stenbacka toteaa, että tekniikan alojen koulutusten kiinnostavuus sekä erityisesti kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärän suuri kasvu on loistava uutinen alueen energiaklusterille, jonka yrityksissä on jatkuvaa pulaa tekijöistä. Lähivuosina Vamia siis pystyy vielä paremmin vastamaan yritysten osaajapulaan ja kasvattamaan osaajia yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Stenbackan mukaan kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon tulos on valtakunnallisestikin merkittävä uutinen, koska koulutusala on kärsinyt hakijapulasta jo vuosien ajan eri puolilla Suomea.

Stenbacka kertoo, että ensisijaisten hakijoiden määrä oli aikaisempien vuosien tasolla sosiaali- ja terveysalan-. liiketoiminnan- sekä hius- ja kauneusalan perustutkinnossa. Samoin ruotsinkieliseen liiketoiminnan perustutkintoon tuli hyvin hakijoita. Muiden ruotsinkielisten koulutusten osalta jäätiin tavoitelluista määristä, kuten myös suomenkielisissä koulutuksissa turvallisuusalan perustutkinnossa, rakennusalan perustutkinnossa (talonrakentaja) sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (ohjelmistokehittäjä). Stenbackan mukaan nämäkin tutkintoryhmät saavat lisää opiskelijoita täydennyshakujen kautta.

Stenbacka linjaa niitä syitä, miksi Vamia ja ammatillinen koulutus kiinnostaa nuoria. Vamia tarjoaa alueen parhaan väylän työelämään tai vaihtoehtoisesti ammattikorkeakouluopintoihin. Työelämä arvostaa niitä amk-opiskelijoita, joilla on taskussaan ammatillinen tutkinto toiselta asteelta. Vamian koulutusten jälkeinen työllistymisprosentti on Tilastokeskuksen mukaan yli 75 % ja se on aivan valtakunnan kärkeä. Valmistuneet opiskelijat myös pysyvät alueella töissä. Vamian opiskelijoista yli 85 % on 1-4 vuotta valmistumisensa jälkeen pysynyt Pohjanmaalla ja töissä alueen yrityksissä. Tämäkin luku on valtakunnan kärkeä ja Stenbacka haluaa kiittää tässä yhteydessä joustavaa yhteistyötä Vamian, opiskelijoiden ja alueen työelämän kanssa. Vamian opettajilla on tiiviit suhteet alueen työnantajiin, ja työnantajat ovat valmiita ottamaan opiskelijoita koulutussopimus- ja oppisopimusjaksoille.

Jatko-opintoihin korkea-asteelle jatkaa noin 8 % Vamian opiskelijoista. Stenbackan mukaan tämä luku tulee kasvamaan, koska amk-väylä kiinnostaa ja nyt VAMKin sekä Novian lisäksi Vamian tarjontaan on tullut myös SeAMK-väylä. Stenbacka haluaa korostaa sitä, että Vamia panostaa nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen. Vamialla on päämäärätietoisesti kehitetty eri alojen oppimisympäristöjä. Yksilölliset opintopolut, kuten em. ammattikorkeakouluväylä, kansainvälisyysväylä tai yrittäjyysväylä, antavat nuorille mahdollisuuden vielä painotetusti kehittää omaa osaamistaan. Vamia on tehnyt linjauksen, että lähiopetusta on mahdollisimman paljon, ja tästä linjauksesta on pidetty kiinni. Stenbacka lisää vielä, että opintojen etenemistä seurataan tiiviisti ja nuorille tarjotaan tukitoimia paitsi opintojen etenemisen, niin myös nuoren henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi mm. opinto-ohjauksen, moniammatillisen yhteistyön sekä huoltajayhteistyön avulla.