Suomen finanssisektorin vakavaraisuus edelleen vahva – sääntelyn yksinkertaistaminen ei saa heikentää riskinkestävyyttä

Geopoliittiset ja kauppapoliittiset riskit realisoituivat vuonna 2025 ja alkuvuonna 2026 monin tavoin. Yhdysvaltojen sotilaalliset iskut Venezuelaan ja Iraniin, kiistely Grönlannin asemasta sekä epävarmuus Yhdysvaltain tullipolitiikasta lisäsivät levottomuutta rahoitusmarkkinoilla. Heikentynyt markkinatunnelma heijastui alkuvuodesta 2026 myös pohjoismaisiin osakemarkkinoihin. Epävarmuudesta ja keväällä 2025 tapahtuneesta voimakkaasta kurssilaskusta huolimatta pörssikurssit päätyivät vuonna 2025 edellistä vuotta korkeammalle tasolle, mikä tuki finanssisektorin sijoitustuottoja. 

Suomen talous nousi taantumasta vuoden 2025 lopulla. Elinkeinoelämän luottamus ja odotukset ovat kohentuneet, ja euribor-korkojen lasku on helpottanut velallisten tilannetta. Suhdannetilanne on kuitenkin edelleen heikko. Iranin sodan pitkittyminen tai laajeneminen voisi lisätä inflaatiopaineita ja heikentää talouskasvunäkymiä. Korkean inflaation ja talouden taantuman yhdistelmä olisi finanssisektorin kannalta pitkällä aikavälillä erityisen epäedullinen.

Julkisessa keskustelussa vaatimukset finanssisektorin sääntelyn keventämisestä ovat lisääntyneet viime aikoina.

-    Finanssikriisin jälkeiset sääntely‑ ja valvontauudistukset ovat vahvistaneet iskunkestävyyttä, ja osin niiden vuoksi finanssisektori on pärjännyt viime vuodet niin hyvin turbulentissa toimintaympäristössä. Sääntelyn yksinkertaistaminen on perusteltua tehokkuuden ja selkeyden parantamiseksi, ja Finanssivalvonta tukee EU‑viranomaisten esittämiä yksinkertaistamisehdotuksia. Yksinkertaistaminen ei saa kuitenkaan johtaa finanssisektorin riskinkestävyyden heikentymiseen tai vakauden vaarantumiseen, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.

Finanssisektorin kyberhäiriötilanne on ollut talven aikana rauhallinen, mutta maksamisen huijaukset jatkoivat kasvuaan vuonna 2025. 

Pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – korkokatteen pienentyminen hidastui loppuvuotta kohti

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvalla tasolla vuonna 2025 ja ylittivät hieman vertailuvuoden tason. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli vuoden 2025 lopussa 18,3 prosenttia (12/2024: 18,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 22,2 prosenttia (12/2024: 22,1 %).  Vakavaraisuussuhteet pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Korkokatteen pienentyminen heikensi pankkisektorin tulosta vertailuvuodesta. Kannattavuus säilyi kuitenkin edelleen hyvällä tasolla, ja oman pääoman tuottoprosentti pysyi vahvempana kuin EU-alueen pankeilla keskimäärin.

Pankkisektorin järjestämättömät luotot pysyivät edelleen maltillisina. Suomessa toimivien pankkien kotitalous- ja yritysluottojen luottoriskikehityksessä on kuitenkin merkittävää vaihtelua eri luotonantosegmenttien, toimialojen sekä pankkien välillä. 

Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema pysyivät vakaina toimintaympäristön epävarmuuksista huolimatta. Sijoittajakysyntä oli tasaista vuoden 2025 aikana ja yleisötalletukset kasvoivat ennätystasolle. 

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste vahvistui positiivisten sijoitustuottojen ansiosta

Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi vuonna 2025 positiivisten sijoitustuottojen (7,7 %) ansiosta. Vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan suhdetta kuvaava vakavaraisuusaste parani vuoden aikana, kun vakavaraisuuspääoma kasvoi vastuuvelkaa nopeammin.

Vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusrajan suhdetta kuvaava vakavaraisuusasema pysyi edellisen vuoden tasolla (1,6), kun vakavaraisuuspääoma kasvoi samaa vauhtia vakavaraisuusrajan kanssa. Vakavaraisuusrajaa nostivat kasvanut sijoitusvarallisuus sekä kasvanut osakesijoitusten paino.

Kaikkien sijoitusluokkien tuotot olivat vuoden 2025 ajalta positiiviset. Parhaiten vuoden aikana tuottivat osakesijoitukset, joiden osuus sijoitusjakaumasta nousi 56,3 prosenttiin. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden takaisella tasolla ja oli edelleen kohtuullinen.

Vahinko- ja henkivakuutussektorin vakavaraisuudet pysyivät vahvalla tasolla

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde laski vuoden 2025 aikana ja oli 212,1 % (12/2024: 222,4 %), kun vakavaraisuuspääomavaatimus kasvoi enemmän kuin oma varallisuus.

Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot olivat vuonna 2025 kokonaisuutena positiiviset (2,8 %). Tuotot olivat myönteisiä korko‑, osake‑ ja muissa sijoituksissa. Parhaiten tuottivat osakesijoitukset (10,6 %), kun taas kiinteistösijoitusten tuotot jäivät hieman negatiivisiksi. Vakuutusmaksutulo kasvoi vuoden takaisesta varsinkin säästöhenkivakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten myynnin kasvun ansiosta. Maksetut korvaukset kasvoivat hieman vuoden takaiseen verrattuna.

Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli vuoden 2025 lopussa hyvällä tasolla 256,5 % ja lievästi edellisvuotta korkeampi (12/2024: 254,4 %). Oma varallisuus kasvoi hieman vakavaraisuuspääomavaatimusta nopeammin.

Vahinkovakuutussektorin sijoitustuotot vuodelta 2025 olivat 4,5 %. Osakesijoituksissa tuotot olivat 9,6 %, kun korko- ja kiinteistösijoituksissa tuotot jäivät tätä selvästi matalammiksi mutta kuitenkin positiivisiksi. Vahinkovakuutuksen maksutulo kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Kasvua kertyi etenkin sairaus- ja maa-ajoneuvovakuutuksista. Korvauskulut olivat lähes edellisvuoden tasolla.

Sektorin vahinkosuhde oli hieman parempi kuin edellisenä vuonna, ja vakuutustekninen kate oli korkeampi, mutta kokonaisuudessaan sektorin kannattavuus oli vuonna 2025 matalampi kuin edellisvuonna heikommiksi jääneiden sijoitustuottojen vuoksi.

Rahastopääomat jatkaneet historiallista kasvua – rahastoyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten tulos parani suhteessa edellisvuoteen

Rahastopääomat jatkoivat vuoden 2025 aikana historiallista kasvua ja olivat vuoden lopussa 226 mrd. euroa (12/2024: 205 mrd. euroa). Sijoitus- ja erikoissijoitusrahastoja merkitsivät vuoden lopulla erityisesti kotitaloudet sekä suoraan että sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta. Rahastoyhtiöiden tulos 307 milj. euroa (2024: 178 milj. euroa) oli huomattavasti edellisvuotta parempi, vaikkakin yksittäisten yhtiöiden liiketoimet heikentävät vuosien välistä vertailukelpoisuutta. 

Sijoituspalveluyritykset täyttivät vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset, eikä näiden vaatimusten tasoissa nähty merkittäviä muutoksia. Sijoituspalveluyritysten tulos oli 289 milj. euroa (2024: 242 milj. euroa) ja edellisvuotta vahvempi parempien omaisuudenhoidon tuottojen seurauksena. 

Yhteystiedot

Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Linkit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa