Viisi miljardia menoja vai miljardi tuloja?

Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalolla on päättäjille viesti: Sairastuneen työkykyä voitaisiin palauttaa paljon nykyistä tehokkaammin, jos hoito, etuudet ja kuntoutus sovitettaisiin paremmin yhteen. Nyt polku terveydenhuollosta kuntoutukseen on katkonainen.

Jos työurat pitenisivät yhdellä vuodella, säästö julkiseen talouteen olisi Telan arvion mukaan miljardin*). Tämä on yhtä paljon kuin mitä Orpon hallitus pyysi kokonaiselta eläkeuudistukselta. 

Toisinpäin luku on vielä isompi. Työkyvyttömyys maksaa kansantaloudelle jopa yli viisi miljardia euroa vuodessa. 

— Kun ihminen sairastuu, voi pahimmillaan mennä vuosi tai useampi tilanteessa, jossa hän ei pääse työkykyä palauttavaan kuntoukseen. Lopulta hän saattaa jäädä kamppailemaan terveyshaasteidensa kanssa työttömänä, Turkka Sinisalo kuvaa nykytilannetta.

Suurin ongelma on, että järjestelmä passivoi ja jopa syrjäyttää työelämästä.  

— Ihminen saa sairauspäivärahaa ja siirtyy sen jälkeen mahdollisesti kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kumpikin etuus passivoi. Erityisesti kuntoutustukiaika on liian helposti pelkkää sairauspoissaolon jatkamista ilman työkykyä palauttavia toimia. Työeläkevakuuttajat huomaavat kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemuksia käsitellessään, että liian usein hoito ja kuntoutustarpeiden arviointi ovat edenneet vähäisesti, Sinisalo sanoo. 

— Erityisesti mielenterveysongelmista kärsivät katoavat liian helposti järjestelmän väleihin. Tähän ei ole varaa, sillä nämä ongelmat koskettavat monesti nuoria.

Työeläkekuntoutus mahdollisemmaksi myös mielen sairauksissa

Kuinka paljon ja keitä haluamme kuntouttaa? Sinisalo kysyy. Tämä keskustelu on käytävä, kun ammatillista kuntoutusta ryhdytään kehittämään. Vastaus on varmasti, että työeläkevakuuttajien järjestämän työeläkekuntoutuksen tulisi olla aiempaa paremmin mahdollista myös mielenterveyden sairauksissa. Tämä vaatii työeläkevakuuttajien mielestä lainsäädäntömuutoksia. Työeläkekuntoutuksen yhtenä edellytyksenä olevaa työkyvyttömyyden uhan kriteeriä täytyy päivittää nykyisestä.  

Sinisalolla on tarjota muitakin ratkaisuja. Työeläkevakuuttajat ovat julkaisseet sarjan keinoja etuus- ja palvelujärjestelmän heikkojen kohtien korjaamiseksi. Korjattavaa on niin sairaanhoidon, työterveyden kuin ammatillisen kuntoutuksen palveluissa.

Yksi ratkaisu on niin sanottu työterveyshuollon työkokeilu. Työkokeilua työkyvyn palauttamiseksi on olemassa myös työeläkevakuuttajien ja Kelan järjestämänä, mutta työterveyshuollon työkokeilu voidaan aloittaa niitä aikaisemmin. Keinoa ei hyödynnetä nyt riittävästi.

— Työterveyshuollon työkokeilusta voisi muodostua toimiva varhaisen vaiheen keino, joka todella ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä ja auttaa työelämään palaamista. Lakia tulee päivittää, jotta tässä työkokeilussa voisi kokeilla omaa työtään ilman nykyvaatimusta työtehtävien olennaisesta muuttamisesta tai erityisjärjestelyistä. 

Keppiäkin – mutta keskeisempää pääsy kuntoutukseen

Kun kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke myönnetään, edellytyksenä tulisi aina olla kuntoutujan kanssa laadittu ajantasainen ja laadukas hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Tämä parantaisi työhön paluun mahdollisuuksia. 

— Kaikki keinot täytyy käydä läpi ennen pysyvää työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutukseen osallistumisen pitäisi olla velvoittavaa ennen pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä, Sinisalo sanoo.

Erityisen tärkeää pakko olisi nuorilla, joilla uraa olisi edessä vielä vuosikymmeniä. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin siitä, että heille pitäisi pystyä takaamaan pääsy hoitoon ja kuntoutukseen. 

— Työkykyyn liittyvän etuus- ja palvelujärjestelmän uudistaminen on seuraavan hallituskauden keskeisin sosiaaliturvaa koskeva uudistustarve, Sinisalo sanoo.

Kun väestö vanhenee, hyvinvointiyhteiskunta pelittää vain, jos mahdollisimman moni jaksaa töissä.

*) Miljardi voittoa: Eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä mitataan eläkkeellesiirtymisiän odotteella. Työkyvyttömyyseläkkeet laskevat tätä odotetta. Vuonna 2024 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Jos se olisi 64 vuotta, positiivinen vaikutus julkiseen talouteen olisi miljardin luokkaa, Telan johtaja Antti Tanskanen arvioi.

***

Telan teesit lietsovat uskoa tulevaisuuteen

Olemme tuottaneet hallitusohjelmatavoitteidemme teemoja käsittelevän tabloidin, joka on ladattavissa pdf-muodossa: Telan teesit lietsovat uskoa tulevaisuuteen

Hallitusohjelmatavoitteemme ja ajankohtaiset vuoden 2027 vaaleihin liittyvät sisältömme löytyvät kootusti verkkosivuiltamme, Vaalit 2027: On aika kohdistaa katseet Suomen kasvun vahvistamiseen