Yrittäjät: Työperäinen hyväksikäyttö vääristää työmarkkinoita

Suomen Yrittäjät on tänään asiasta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kuultavana.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muun muassa, että nykyinen kiskonnantapainen työsyrjintä korvattaisiin uudella rikosnimikkeellä, joka olisi kiskonta työelämässä. Lisäksi törkeä kiskonta työelämässä säädettäisiin uutena nimikkeenä rangaistavaksi teoksi. Valmistelu pohjautuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen.

– Tasavertaisten kilpailumahdollisuuksien turvaaminen on erityisen tärkeää pienemmille yrityksille, Nurmela sanoo.

Uudet säännökset eivät laajenna rangaistavuuden alaa

Muutosten tavoitteena on selkeyttää työperäisen hyväksikäytön rangaistavuuden edellytyksiä. Uudet säännökset eivät sinänsä laajentaisi rangaistavuuden alaa, mutta ne poistaisivat nykyisen sääntelyn soveltamisessa ilmenneitä tulkinta- ja näyttöongelmia.

– Työperäisen hyväksikäytön tehokas kitkeminen edellyttää rikossääntelyn muutosten lisäksi riittäviä viranomaisresursseja sekä tiedon tehokasta jakamista niin työnantajille kuin työntekijöillekin, Nurmela sanoo.

Hallituksen esityksessä ei esitetä sääntelyä esimerkiksi alipalkkauksen yleisestä kriminalisoinnista, vaan kiskonta työelämässä edellyttäisi selvää epäsuhtaa työntekijälle maksettavan vastikkeen ja työnantajalle koituneen taloudellisen edun välillä. Lisäksi tunnusmerkistö edellyttäisi esimerkiksi työntekijän ahdinkoa, riippuvaista asemaa tai ymmärtämättömyyttä.

– Yksittäiset palkanmaksupuutteet eivät voi olla rikossääntelyn piirissä, vaan palkkaepäselvyydet ovat ensisijaisesti yksityisoikeudellisia. On tärkeää erottaa rikosoikeudellisesti moitittavat hyväksikäyttötavat palkkaan tai muihin työehtoihin liittyvistä tulkintaerimielisyyksistä, Nurmela sanoo.

Rikoslaki ei ole sopimusriitojen ratkaisuun tarkoitettu väline

Suomen Yrittäjät korostaa, että rikoslain laajempi muuttaminen edellyttäisi perusteellista arviointia ja valmistelua. Rikoslaki ei ole sopimusriitojen ratkaisuväline. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että rangaistava toiminta määritellään laissa riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.

– Rikosoikeus on aina viimesijainen väline, eikä sitä tule käyttää tilanteisiin, joissa velvoitteet ovat epäselviä tai tulkinnanvaraisia, Nurmela sanoo.