Laaja kuvantamistutkimus muuttaa käsitystä Parkinsonin taudin lepovapinan synnystä
20.3.2026 08:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Suomalainen kliininen kuvantamistutkimus osoittaa, että Parkinsonin tautiin liittyvä lepovapina ei selity voimakkaammalla dopamiinin menetyksellä. Päinvastoin, vapina kytkeytyy suhteellisesti paremmin säilyneeseen dopamiinitoimintaan.
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkijat analysoivat 414 suomalaisen potilaan kliiniset ja dopamiinin kuljettajaproteiinia mittaavat DAT-kuvantamistiedot. Aineisto koostui lääkärien tavanomaisessa kliinisessä työssä tutkimista potilaista, joilla oli epäselvä parkinsonismi tai vapina, mikä tekee tuloksista poikkeuksellisen hyvin kliiniseen todellisuuteen yleistettäviä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 19.3.2026 American Academy of Neurologyn arvostetussa Neurology®-lehdessä.
Parkinsonin taudin keskeiset liikeoireet ovat liikkeiden hidastuminen (bradykinesia), lihasjäykkyys (rigiditeetti) ja lepovapina. Bradykinesian ja rigiditeetin tiedetään heijastavan dopamiinia tuottavien hermosolujen rappeumaa. Koska suurin osa aivoradastoista risteää, tämä yhteys nähdään aivojuoviossa vastakkaisella puolella oireisiin nähden. Lepovapinan biologinen tausta on sen sijaan ollut pitkään epävarma.
Tutkimuksessa havaittiin selkeä ja johdonmukainen ilmiö: lepovapina liittyi suurempaan dopamiinin kuljettajaproteiinin sitoutumiseen vapinan kanssa samanpuoleisessa aivojuoviossa. Muut motoriset ydinoireet sen sijaan korreloivat odotetusti vastakkaisen aivopuoliskon dopamiinivajeen kanssa.

– Tulokset osoittavat, että voimakkaampi lepovapina ei ole yksinkertaisesti merkki pidemmälle edenneestä dopamiinijärjestelmän vauriosta. Vapinan taustalla näyttää olevan osittain erillinen neurobiologinen mekanismi, toteaa artikkelin pääkirjoittaja, neurologian erikoislääkäri LT Kalle Niemi.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat ryhmän aiemmat havainnot, jotka tehtiin kansainvälisessä Parkinson’s Progression Markers Initiative -aineistossa tutkimusryhmän kehittämällä uudella kuvantamisanalyysitekniikkalla. Se, että löydös toistuu riippumattomassa ja kliinisesti edustavassa aineistossa, vahvistaa ilmiön luotettavuutta.
– Tulokset tukevat käsitystä siitä, että Parkinsonin taudin eri oireilla voi olla osittain erilaiset hermoverkko- ja välittäjäainemekanismit. Tämä voi auttaa ymmärtämään, miksi vapina käyttäytyy kliinisesti eri tavoin kuin esimerkiksi liikkeiden hidastuminen, sanoo Niemi.
Tutkijaryhmä osoitti myös samaa menetelmää hyödyntäen, että Parkinsonin taudin keskeiset ei-motoriset oireet, kuten masennus, ahdistuneisuus ja REM-unen käytöshäiriö, taas liittyvät ensisijaisesti muihin monoamiinijärjestelmiin kuin dopamiiniin.
Kokonaisuudessaan nämä tulokset vahvistavat käsitystä Parkinsonin taudista monimuotoisena aivosairautena, jossa oireet heijastavat useiden hermoverkkojen ja välittäjäainejärjestelmien muutoksia.
Oireiden biologisten erojen tarkempi ymmärtäminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa täsmällisempien ja yksilöllisempien hoitomuotojen kehittämisen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kalle NiemiNeurologian erikoislääkäri, LTTurun yliopisto
kalle.j.niemi@utu.fiLotta JunnilaViestintäsuunnittelijaTurun yliopisto
Puh:050 338 6754lomasi@utu.fiKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Metsälinnut välttelevät avohakkuualueita2.6.2026 12:05:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsälinnut välttelevät alueita, joissa on tehty voimakkaita avohakkuita. Tutkijoiden mukaan metsänhoidossa tulisi ottaa käyttöön kestävämmät menetelmät.
Paimion parantola saattaa pian olla Unescon maailmanperintökohde – parantolakulttuuria tutkitaan Turun yliopiston uudessa hankkeessa2.6.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola oli kansainvälisesti kiinnostava arkkitehtuurikohde jo valmistuessaan vuonna 1933. Nyt parantolan kulttuurista on tekeillä uusi tutkijoiden kirjoittama tietokirja.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta 40 vuotta – miltä näyttää ydintuhoalueen kulttuuriperintö?2.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Veera Ojala keräsi väitöstutkimustaan varten kattavan aineiston ydintuhoalueilla vierailleiden digitaalisia valokuvia. Historiallisten tapahtumien tulkinta saa digitaalisten valokuvien kautta uuden kehyksen.
Väitös: Aurinkoenergia-alan startupit Itä-Afrikassa ovat energiamurroksen edelläkävijöitä1.6.2026 10:49:22 EEST | Tiedote
Uuden väitöstutkimuksen mukaan aurinkoenergiaa hyödyntävät startup-yritykset Kenian ja Tansanian edelläkävijämarkkinoilla ovat energiamurroksen suunnannäyttäjiä. Tutkimus osoittaa, että Itä-Afrikassa kehitetyt ratkaisut voivat ennakoida myös globaalin energialiiketoiminnan tulevia suuntia.
Väitös: Asumisen “kohtuuhintaisuus” on epäselvä käsite – tutkimus paljastaa ristiriidat Suomessa ja oikoo epäselvyyksiä29.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Maailmalla riittää puhetta asumisen kohtuuhintaisuudesta, mutta ilman yksimielisyyttä sen määritelmästä tai politiikkakeinoista. Turun yliopistossa toteutettu tuore väitöstutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuutta mitataan puutteellisesti ja tulkitaan eri tavoin eri yhteyksissä. Lisäksi usein sivuutetaan kysymyksen paikalliset erot. Kaikki tämä vaikeuttaa sekä ilmiön ymmärtämistä että toimivien ratkaisujen löytämistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme