Yksityisen sote-toimijan saapuminen kuntaan vähentää julkisen työllisyyttä ja lisää palveluostoja
20.3.2026 07:20:24 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Uusi tutkimus kertoo, että yksityisen sote-yrityksen saapuminen kuntaan vaikuttaa kunnan tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin useilla tavoilla: julkisen työvoima vähenee ja palkkakulut pienenevät, mutta samalla ostojen määrä kasvaa.
Tutkimuksessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Aalto-yliopiston tutkijat tarkastelevat, miten yksityisten palveluntuottajien markkinoille tulo vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisiin työmarkkinoihin Suomessa.
”Yksityistä sektoria on esitetty yhdeksi ratkaisuksi julkisen sote-alan resurssipulaan. Tutkimuksemme perusteella yksityisten toimijoiden markkinoille tulo ei kuitenkaan kasvata työntekijöiden määrää kunnassa. Se ei myöskään vähennä kunnan julkisia sote-palvelumenoja, VATT Datahuoneen asiantuntija ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Max Toikka tiivistää tutkimuksen tulokset.
Tutkimus perustuu kattaviin kansallisiin rekisteriaineistoihin vuosilta 2007–2019, ja siinä hyödynnetään kuntien välillä eri aikoihin tapahtunutta yksityisten palveluntuottajien markkinoille tuloa.
Yritysten työntekijöiden määrä kasvaa, julkisen sektorin vähenee
Tutkimuksen mukaan yksityisen palveluntuottajan markkinoille tulo kasvattaa yksityisen sektorin kunnan sote-alan työllisyyttä 2,9 työntekijällä tuhatta asukasta kohden. Samalla julkisen sektorin työllisyys vähenee noin 2,3 työntekijällä tuhatta asukasta kohden, mikä on noin 10 prosenttia kunnan sote-työntekijöistä. Sote-alan kokonaistyöllisyys eli sote-työtä tekevien määrä kunnissa ei juuri muutu.
Erityisesti lähihoitajien ja muiden ammatillisesti koulutettujen hoivatyöntekijöiden määrä julkisella vähenee ja yksityisellä kasvaa. Lääkäreiden, sosiaalityön maistereiden ja muiden korkeammin koulutettujen osalta vastaavia vaikutuksia ei juurikaan havaita.
”Tutkimuksen perusteella yksityisen sektorin kasvu ei näytä lisäävän sote-alan työvoiman kokonaismäärää, vaan muuttaa sitä, millä sektorilla työ tehdään. Tämä on tärkeää huomioida, kun kysyntää ohjataan politiikkatoimilla yksityisiin palveluihin, esimerkiksi laajentamalla Kela-korvauksia”, erikoistutkija Tanja Saxell VATT:sta toteaa.
Vain melko pieni osa yksityisen sektorin työllisyyden kasvusta johtuu työntekijöiden suorasta siirtymisestä julkiselta sektorilta yksityiseen sote-yritykseen. Sen sijaan sote-yritykset houkuttelevat pätevää työvoimaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon pääasiassa muilta toimialoilta ja työvoiman ulkopuolelta.
Kunnan palkkasumma pienenee, mutta palveluostot lisääntyvät
Yksityisellä sektorilla palkat nousevat uuden toimijan markkinoille tulon jälkeen noin 1–2 prosenttia, mikä viittaa lisääntyneeseen työvoiman kysyntään ja kilpailuun työntekijöistä. Julkisen sektorin palkoissa ei sen sijaan havaita selviä muutoksia.
"Julkisen sektorin palkkojen reagoimattomuuden taustalla saattaa olla joustamaton budjetti ja samapalkkaisuusvaatimus; lisätyövoiman houkuttelu paremmilla palkoilla tulisi kalliiksi, jos kaikkien samaa työtä tekevien palkkoja pitäisi nostaa", erikoistutkija Markku Siikanen VATT:sta toteaa.
Tutkimuksen mukaan julkinen sektori sopeutuu yksityisen toimijan markkinoille tuloon muuttamalla sitä, miten palveluja tuotetaan. Julkisen sektorin työllisyys ja palkkamenot vähenevät, mutta samalla ostopalvelut yksityiseltä sektorilta lisääntyvät. Kokonaisuutena kuntien julkiset sosiaali- ja terveyspalvelumenot eivät muutu merkittävästi.
”Yksityisen sektorin laajeneminen siirtää palvelujen tuotantoa julkisesta omasta tuotannosta ostopalveluihin. Työntekijöitään menettävä julkinen sektori ei näytä lisäävän jäljelle jääneiden työntekijöiden työtunteja tai korvaavaan työntekijöitä vähemmän koulutetulla työvoimalla”, Max Toikka toteaa.
Tutkimuksessa ei selvitetty, vaikuttavatko muutokset palveluiden laatuun, käyttöön tai kustannustehokkuuteen eri sektoreilla. Lisätietoja tutkimuksen menetelmistä voi lukea tutkimuksesta.
Yhteyshenkilöt
Max ToikkaAsiantuntijaVATT / Datahuone
Puh:+358 29 551 9454max.toikka@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville26.6.2026 07:09:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.
VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta4.6.2026 06:40:00 EEST | Tiedote
Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja uudistuksen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.
Miten eri tuloryhmät reagoisivat ansiotuloveron kiristykseen? Tutkijat kertovat28.5.2026 07:16:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.
Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme