Kauneutta ja elämäniloa pursuavaa taidetta ja muotia Villa Gyllenbergin kesänäyttelyssä

Uraauurtava yhteistyö Instagramia selaamalla

Naisellisia muotoja, kukkia ja koristeita, ja aivan tuntematon termi robe de style. Ajoituksena 1920-luku.

”Mitä ihmettä, voivatko nämä upeat rokokoohon vivahtavat puvut olla 1920-luvulta, oli ensimmäinen ajatus”, kertoo Villa Gyllenbergin intendentti ja näyttelyn kuraattori Lotta Nylund.

Hän oli kesäkuussa 2024 törmännyt Janne Helene Arnesenin historiallista muotia käsittelevän Instagram-tilin julkaisuun etsiessään muotiasiantuntijaa Villa Gyllenbergin suunnitteilla olevaan näyttelyyn. Arnesen työskentelee Oslossa Norjan kansallisgalleriassa muoti- ja pukuhistorian asiantuntijana, ja hänen Instagram-tilillään on yli 48 000 seuraajaa.

”Janne kirjoitti postauksessaan, että hän haluaisi tutkia näitä pukuja lisää, joten otin häneen yhteyttä ja ehdotin yhteistyötä”, Nylund jatkaa. ”Tyylipukuja, tai robe de style -nimellä tunnettuja pukuja on säilynyt Suomessa todella vähän, mutta olemme onnistuneet löytämään muutaman todella upean puvun tähän näyttelyyn. Puvut ovat näyttäviä juhla-asuja, ja esille tulee myös hääpuku”, Nylund kertoo.

Norjan kansallisgalleriassa työskentelevä muotihistorioitsija Arnesen on kirjoittanut näyttelyjulkaisuun tyylipuvuista artikkelin, joka on tiettävästi ensimmäinen aiheesta julkaistu kattava artikkeli Pohjoismaissa.

Mallina maailman kaunein nainen

Toinen näyttelytyön yhteydessä paljastunut skuuppi liittyy suomalaistaiteilija Hjalmar Hagelstamiin.

”Hagelstamin teoksista nousi esiin mielenkiintoinen löytö”, Nylund kertoo. ”Hagelstamilla oli useammassa teoksessa mallinaan Moumoune -niminen nainen, joka myöhemmin tuli maailmankuuluksi taiteilijanimellään Moune de Rivel. Hagelstam oli heikkona naiskauneudelle, ja hänen mielestään karibialaista tanssimusiikkia Pariisin yökerhoissa esittävä Moumoune oli maailman kaunein nainen”, Nylund jatkaa.

”Hagelstam tutustutti myös Tove Janssonin karibialaiseen musiikkiin ja Moune de Riveliin, ja tähti jopa vieraili Helsingissä olympialaisten yhteydessä vuonna 1952. Moune de Riveliä ei ole aiemmin osattu yhdistää Hagelstamin malliin.”

Sisällissodan jälkeisessä Suomessa ilmapiiri oli ahdistava ja kaikesta oli pulaa, mutta Pariisissa ilmapiiri oli vapaampi ja kulttuuri kansainvälisempää. Näyttelyn suomalaistaiteilijat viettivät paljon aikaa Ranskassa, ja saivat vaikutteita ranskalaisilta jälki-impressionistisilta taiteilijoilta, kuten Maurice Brianchonilta, Jules Cavaillès’lta sekä Marie Laurenciniltä. Suomalaistaiteilijoista näyttelyyn tulee teoksia muun muassa Tove Janssonilta, Birger Kaipiaiselta sekä Hjalmar Hagelstamilta, jonka vaikuttavia ja värikylläisiä teoksia on ollut harvoin esillä. Suomalaistaiteilijoiden teosten rinnalla nähdään kolmentoista ranskalaistaiteilijan teoksia.     

Kauneudenkaipuuta

1920–1940-lukujen taide ja muoti vie monen ajatukset pelkistettyyn ilmaisuun, poikatyttömäiseen tyyliin ja kiihkeään kaupunkielämään. Sotienvälisenä aikana ja sodan keskellä kaivattiin kuitenkin myös kauneutta ja elämäniloa. Paratiisilliset puutarhamaisemat sekä historiasta inspiraatiota saaneet sisustukset ja romanttiset tyylipuvut paljastavat uuden puolen aikakaudesta. Taiteessa näkyi voimakkaana hehkuvia värejä ja seesteisiä arkielämän kuvauksia sekä puutarha- ja piknikaiheita.

”1900-luvun taidehistoriankirjoituksessa virtaviivainen modernismi on nähty taiteen ainoana oikeana kehityssuuntana, mikä on jättänyt varjoonsa taiteilijoita ja tyylejä, jotka olivat aikanaan todella suosittuja ”, kertoo Nylund. ”Näyttelyyn tulee pukujen ja maalaustaiteen lisäksi huonekaluja.”

Huonekaluissa kauneudenkaipuu näkyy koristeellisuutena, joka tulee esiin esimerkiksi Carl-Johan Bomanin suunnittelemissa intarsiahuonekaluissa. Koristeellisuus muodissa ja sisutuksessa oli vastareaktio pelkistettyyn moderniin tyyliin.

Paratiiseja ja puutarhoja

Myös Villa Gyllenbergin puutarhaa on tutkittu ja kunnostettu viime vuosina, ja se nousee osaksi näyttelyä. Puutarha oli Gyllenbergeille erittäin tärkeä, ja sen hoitoon panostettiin. Huvilan piha-alueen suunnitteli aikansa tunnetuin suomalainen puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Villa Gyllenbergin puutarhassa erikoisuutena on Englannista lähtöisin oleva vajotettu puutarha, eli sunken garden. Puutarhaan on luvassa erillisiä opastuksia kesä-elokuussa.

Puutarha-aiheet nousevat esiin myös useissa näyttelyn taideteoksissa. Haaveilua paremmasta maailmasta, kenties jonkinlaisesta paratiisista, on nähtävissä esimerkiksi Tove Janssonin, Yngve Bäckin ja Birger Carlstedtin maalauksissa.  

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan uutta tutkimustietoa sisältävä julkaisu suomeksi ja ruotsiksi yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Parvsin kanssa. Julkaisun kirjoittajat ovat Janne Arnesen, Julia Donner, Ville Lukkarinen ja Maija Mäkikalli ja Lotta Nylund.

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta ja muotoilijoilta: Väinö Blomstedt, Carl-Johan Boman, Maurice Brianchon, Rut Bryk, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Jules Cavaillès, Marcus Collin, Gösta Diehl, Magnus Enckell, Arthur Fages, Hjalmar Hagelstam, Adrien Holy, Tove Jansson, Unto Kaipainen, Birger Kaipiainen, Marie Laurencin, Raymond Legueult, Jacques Lestrille, Roger Limouse, Marguerite Louppe, Armas Mikola, Roland Oudot, André Planson, Maurice-George Poncelet, Émile Sabouraud, Juho Salminen, Helene Schjerfbeck, Vilho Sjöström, Venny Soldan-Brofeldt, Paavo Tynell, Sam Vanni, Carl Wargh.

Yhteydenotot
Intendentti Lotta Nylund, lotta.nylund@gyllenbergs.fi, 040 576 1753
Yleisöpalveluvastaava Siiri Oinonen, siiri.oinonen@gyllenbergs.fi, 040 825 4763 (kuvapyynnöt)

Aukiolo 22.4.2026 alkaen
Ke, to, la, su klo 12–17

Pääsyliput
12 €, aikuiset
10 €, eläkeläiset, opiskelijat
0 €, alle 18-vuotiaat, työttömät, Museokortilla

Opastusvaraukset
villa@gyllenbergs.fi

Osoite
Kuusisaarenpolku 11
00340 Helsinki