WMO:n raportti: Ilmastonmuutos voimistuu – kattavat havainnot tukevat yhteiskunnan varautumista

Vuonna 2025 maapallon keskilämpötila oli noin 1,43 °C esiteollisen ajan (1850–1900) keskiarvoa korkeampi. Sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, rankkasateet ja trooppiset myrskyt, aiheuttivat laajoja vahinkoja ja koskettivat miljoonia ihmisiä.

Raportin keskeiset havainnot:

• Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat korkeimmillaan vähintään satoihin tuhansiin vuosiin, hiilidioksidin osalta jopa miljooniin vuosiin.

• Maapallon energiatasapainon häiriö on ennätyksellisen suuri – suurin koko 65 vuoden mittaushistorian aikana. Maapallon ilmastojärjestelmään kertyy enemmän energiaa kuin sieltä poistuu.

• Valtameret lämpenevät nopeasti ja sitovat yli 90 % ylimääräisestä lämmöstä – viime vuosina lämpeneminen on kiihtynyt selvästi.

• Jäätiköt ja merijää hupenevat, ja merenpinta jatkaa nousuaan.

• Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja niiden vaikutukset ulottuvat talouteen, ruokaturvaan, terveyteen ja muuttoliikkeeseen.

Raportissa maapallon energiatasapainon häiriö on mukana ensimmäistä kertaa yhtenä keskeisenä ilmaston tilaa kuvaavana mittarina. Energiatasapaino kuvaa maapallolle saapuvan ja sieltä poistuvan energian suhdetta. Tasapainoisessa ilmastossa nämä ovat likimain yhtä suuret, mutta kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu on horjuttanut tasapainoa.

”Raportti korostaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja osin peruuttamattomia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi havaintojen, varoitusjärjestelmien ja ilmastopalvelujen kehittäminen on keskeistä, jotta riskejä voidaan vähentää ja yhteiskunnat pystyvät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Suomessa tehtävät havainnot ovat tärkeitä kansallisesti ja kansainvälisesti

Raportti julkaistiin 23. maaliskuuta vietettävänä Maailman ilmatieteen päivänä, jonka teemana on mittausten ja havaintojen merkitys ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja siihen varautumisessa.

Suomessa Ilmatieteen laitos tuottaa pitkäjänteisiä sää- ja ilmastohavaintoja, jotka ovat osa kansainvälistä havaintoverkostoa. Havainnot ovat sääennusteiden perusta ja mahdollistavat ilmastonmuutoksen seurannan ja sen vaikutuksiin varautumisen.

”Vain luotettavilla mittauksilla ymmärrämme, kuinka ilmasto muuttuu. Suomessa pitkät havaintoaikasarjat ja korkeatasoinen mittausverkko ovat keskeisiä sekä kansallisesti että osana maailmanlaajuista yhteistyötä”, sanoo Petteri Taalas.