Uusi tutkimus osoittaa, että nuoret pyrkivät vahvistamaan voimavarojaan arvaamattomassa maailmassa

“Amos Rex on taidemuseo, jolla on erityinen suhde nuoriin aikuisiin ja vanhempiin teini-ikäisiin. Tilasimme tämän tutkimuksen ymmärtääksemme heitä paremmin, ja siinä näkyy selvästi, miten heidän suhtautumisensa sosiaaliseen mediaan ja teknologiaan on muuttumassa, mitä he odottavat instituutioiden tulevaisuudelta sekä mitä taide ja kulttuuri merkitsevät heidän elämässään. Olen innoissani siitä, että Amos Rex voi edustaa ja vahvistaa näitä ääniä, ja yhteistyömme Norenin kanssa tuo uuden näkökulman keskusteluun suomalaisista nuorista”, sanoo Amos Rexin museojohtaja Kieran Long.  

Tutkimus julkaistaan neljättä kertaa toteutettavan Generation-triennaalin yhteydessä, joka aukeaa 13. toukokuuta 2026 ja esittelee 15–23-vuotiaiden taiteilijoiden teoksia. Amos Rexin nykyinen näyttely Leandro Erlichiltä on saavuttanut ennätysyleisön ja ollut erityisen suosittu nuorten keskuudessa. Yli 200 000 myydystä lipusta 67 000 on alle 30-vuotiaille ja 40 000 alle 18-vuotiaille.

Tutkimuksessa seurattiin erilaisia ystäväporukoita Helsingin pääkaupunkiseudulta, ja tutkimus sisälsi haastatteluja, museo- ja galleriavierailuja sekä osallistumista löydösten analysoimiseen.Tulokset haastavat yleiset käsityksiä siitä, että nuoret olisivat passiivisia tai välinpitämättömiä ja paljastavat sukupolven, joka on harkitseva, strateginen ja tavoitteellinen tulevaisuuden kohtaamisessa. 

“Julkinen keskustelu nuorista keskittyy usein epävarmoina aikoina koettuun ahdistukseen ja haasteisiin. Tämä on tärkeää, mutta liian vähän huomiota kiinnitetään siihen, miten nuoret itse aktiivisesti vahvistavat resilienssiään ja tukevat hyvän elämän rakentamista”,  sanoo Norenin tutkimusjohtaja Linda Sivander. 

Nuoret eivät aikaisempien sukupolvien tavoin voi luottaa yhteen tulevaisuuden suunnitelmaan. Sen sijaan he varautuvat epävarmaan tulevaisuuteen aktiivisesti kehittämällä käytännöllisiä ja emotionaalisia strategioita kasvattaakseen heidän resilienssiään. Neljä häkellyttävän samankaltaista strategiaa nousi esiin nuorten erilaisista taustoista ja resursseista huolimatta.  

Nuoret tunnistavat kulttuuri-instituutioiden ainutlaatuisen potentiaalin tukea luovuutta, voimaantumista, palautumista ja inspiraatiota sekä tarjota suojaa stressiltä. He kuitenkin kehottavat instituutioita puuttumaan omiin saavutettavuushaasteisiinsa, erityisesti muodollisemmissa ja säännellymmissä ympäristöissä, kuten taidemuseoissa. 

Neljä strategiaa resilienssin kasvattamiseksi  

1. Voimavarojen aktiivinen kasvattaminen 

Nuoret tekevät itselleen haasteita ja kehittävät merkityksellisiä taitoja, kuten keskittymiskykyä rajoittamalla tietoisesti ‘brain rotting’ eli aivoja mädäntäviä ruutuja ja suosimalla palkitsevampia tosielämän offline-kokemuksia. Mikko kuvaa kokemustaan konsertissa Musiikkitalossa: 

“Me oltiin opiskeltu sitä koulussa, joten mulla oli jonkin verran taustatietoa, minkä takia mä pystyin olemaan locked in [2 tunnin konsertin ajan Musiikkitalossa] vaikka tavallisesti mä en pystyis.” – Mikko, 17 

2. Kuluttavilta asioilta suojautuminen  

Nuoret valitsevat reagoida myrkylliseen keskustelukulttuuriin välttelemällä polarisoivia aiheita ja vetäytymällä pienempiin, luotettaviin piireihin. He kuratoivat tarkasti läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa. 

"Me ei puhuta politiikasta, ainakaan isossa porukassa, koska me ei haluta disturb the peace. Me pysytään pinnallisella tasolla. Lähimpien kavereiden kanssa voi puhua syvemmistä jutuista.” – Sean, 18 

3. Palautuminen ja elpymisen mahdollistaminen  

Nuoret kuvaavat kokevansa stressiä ja uupumusta. He pyrkivät tasapainottamaan sekä digitaalista ylikuormitusta että hyödyllisiä aktiviteetteja hetkillä, jolloin voi vain rentoutua, päästää irti ja pitää hauskaa. 

"Amos Rexin jossain aiemmassa näyttelyssä tykkäsin et sai maata vatsallaan ja oli tunnelmavalo ... Ei tarvinnu tehä mitään." – Iisa, 16 

4. Itsensä toteuttaminen luovuuden kautta 

Luovuuden harjoittaminen on nuorille kokonaisvaltainen tapa vahvistaa resilienssiä ja yhteyttä omaan autenttiseen itseen. He ymmärtävät luovuuden hyvin laajasti: kaikki maalaamisesta pukeutumiseen ja jalkapallon pelaamiseen nähdään itseilmaisun muotoina. 

"Minecraftkin voi olla taidetta, siinä voi rakentaa tyhjästä mitä vaan (...) Kerran löydettiin viikkoja myöhemmin salainen bunkkeri minkä frendi oli rakentanut eikä kukaan tienny siitä." –  Mikko, 17 

Z-sukupolvi oppii selviytymään epävarmuudesta yksin – ja sen pitäisi koskettaa meitä kaikkia 

Tutkimus osoittaa, että nuoret eivät ole passiivisia epävarmuuden edessä, vaan he sopeutuvat aktiivisesti. He tekevät sen kuitenkin suurelta osin yksin. Tämä on merkittävää koko yhteiskunnan kannalta: jos nuoret eivät koe osallistumista turvalliseksi, seurauksena voi olla syvempi polarisaatio, demokratian heikkeneminen ja pitkäaikainen vieraantuminen.  

“Kun kiinnitämme huomiota nuorten omiin tekoihin ja tavoitteisiin, huomaamme, että yhteiskuntamme on monin tavoin kulkemassa päinvastaiseen suuntaan. Esimerkiksi teknologiaa ja tekoälyä tuodaan yhä enemmän heidän elämäänsä, samalla kun monet nuoret pyrkivät vähentämään brain rottia eli aivomätää ja kaipaavat aidosti palkitsevaa vapaa-aikaa,” sanoo Norenin vanhempi strategisti ja tutkija Iida Korpiniitty. 

Voimme oppia nuorilta, jotka näyttävät käytännön teoillaan, miltä merkityksellinen resilienssin rakentaminen näyttää. Yhteinen tehtävänämme yhteiskuntana on osallistuja nuorten ponnistuksiin jarakentaa järjestelmiä, jotka tukevat heitä sen sijaan, että ne heikentäisivät tai murentaisivat nuorten pyrkimyksiä. 

Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden nimet on muutettu anonymiteetin varmistamiseksi.