Nuoret rakastavat rusketusta riskeistä huolimatta
24.3.2026 09:00:00 EET | Syöpäjärjestöt | Tiedote
Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemä selvitys osoittaa, että rusketus on vahva ihanne 16–20‑vuotiaiden joukossa.
Vaikka nuoret tuntevat ultraviolettisäteilyn (UV‑säteilyn) terveysriskit kohtuullisen hyvin, he kokevat ruskettumisen houkuttelevaksi ja kertovat jopa lisänneensä auringossa oleskeluaan. Asia käy ilmi Syöpäjärjestöjen ja STUKin joulukuussa 2025 toteuttamasta tutkimuksesta, johon vastasi 780 iältään 16-20-vuotiasta nuorta.
Selvityksen mukaan suurin osa nuorista tavoittelee rusketusta aktiivisesti.
”Yli puolet vastanneista nuorista ottaa aurinkoa ruskettuakseen. Valtaosa eli kolme neljästä hankkii rusketuksensa olemalla auringossa, ei esimerkiksi käyttämällä itseruskettavia tuotteita. Onneksi ani harva käyttää solariumia”, terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund‑Kuusela Syöpäjärjestöistä summaa.
Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä auringonotto on lisääntynyt.
”Yli kolmasosa vastanneista nuorista uskoo virheellisesti, että auringossa oleminen ei ole haitallista, jos iho ei pala, ja lähes kolmannes, että rusketus suojaa ihoa palamiselta”, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista kertoo.
Tieto ei ohjaa käyttäytymistä
Tietoa UV‑säteilyn terveyshaitoista on saatavilla runsaasti, ja nuoret tunnistavatkin riskit ainakin osittain. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista tietää, että ihon palaminen voi aiheuttaa syöpää myöhemmin elämässä. Silti riskien ymmärrys ei näy riittävästi aurinkokäyttäytymisessä. Vastanneista 70 % on polttanut ihonsa viimeisen vuoden aikana ainakin kerran ja lähes viidennes vastaajista kolmesti tai enemmän.
”Lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa ulkona, joten UV-altistusta kertyy huomaamatta runsaasti. Koska syöpäriski näyttäytyy kaukaisena, nuorten voi olla vaikea hahmottaa, että tämän päivän valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Kaksi kolmasosaa nuorista ei pidä omaa ihosyöpäriskiään suurena,” Löflund-Kuusela kertoo.
Auringon UV-säteilyltä voi suojautua vaatetuksella, vetäytymällä varjoon ja välttämällä keskipäivän paahdetta. Aurinkovoiteet tuovat lisäsuojaa. Nuorten auringolta suojautuminen ei useinkaan ole riittävää, vaikka he itse kokevat suojaavansa ihoa. Nuoret suojautuvat erityisesti käyttämällä aurinkovoidetta, aurinkolaseja ja hattua. Peittävät vaatteet ovat vähän hyödynnetty keino.
Jos ihoa on paljon paljaana, aurinkovoiteen merkitys korostuu. Neljäsosa nuorista kuitenkin uskoi virheellisesti, että aurinkovoiteen laittaminen kerran päivässä riittää.
”Yksilöllinen riski vaihtelee paljon, sillä siihen vaikuttavat ihotyyppi, ulkona vietetty aika ja UV-säteilyn voimakkuus. Nuorille ei aina hahmotu, kuinka paljon UV‑altistusta kertyy arjen pienistäkin hetkistä – myös pilvisellä säällä ja varjossa tai esimerkiksi urheiluharrastuksissa. Siksi selkeät ohjeet ja arkeen sopivat suojautumiskeinot ovat ratkaisevan tärkeitä,” Höytö sanoo.
Iho voi näyttää toipuvan auringonpolttamasta, mutta ihon solujen perimään ja rakenteisiin voi jäädä vaurioita, jotka voivat muuttua pahanlaatuisiksi muutoksiksi vuosien päästä. Siksi on huolestuttavaa, että moni nuori tavoittelee rusketusta aktiivisesti.
Tietoa halutaan luotettavista lähteistä
Nuoret toivovat tietoa terveydenhuollosta, koulusta ja uutisista, eivät pelkästään sosiaalisesta mediasta. Aikuisten ja luotettavien tahojen tiedonvälityksellä on siis merkittävä vaikutus.
”Suuri osa nuorista pitää rusketusta kauniina ja sen houkutus voittaa helposti terveysriskit. Tuloksista kuitenkin näkyy myös se, että aihe pohdituttaa monia eivätkä kaikki suhtaudu auringonottoonsa huoletta. Muistuttelemalla aurinkosuojautumisesta, oikaisemalla vääriä uskomuksia sekä lisäämällä oman ihon luonnollisen sävyn arvostusta voidaan lisätä nuorten huolehtimista omasta ihosta,” Löflund-Kuusela korostaa.
”Moni nuori saattaa kokea elävänsä vain huonojen uutisten aikaa ja että valo ja auringossa oleminen piristävät mielialaa. Auringosta saa nauttia, kunhan suojautuu riittävästi. Kolme veetä, eli varjo, vaate ja voide, on hyvä muistisääntö. Tulevien vuosien hyvinvointi rakentuu tämän päivän pienistä teoista,” Anne Höytö muistuttaa.
Lisätiedot
Heidi Löflund-Kuusela, terveyden edistämisen päällikkö, Syöpäjärjestöt, puh. 050 438 8841
Anne Höytö, erityisasiantuntija, Säteilyturvakeskus (STUK), puh. 0975 988 305
Nina Airisto, viestinnän asiantuntija, Syöpäjärjestöt, puh. 050 438 8485
Säteilyturvakeskus, mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Avainsanat
Linkit
Syöpäjärjestöt on Suomen suurin potilas- ja kansanterveysjärjestö, joka edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tuotamme ja tarjoamme tietoa, tukea ja toivoa. Tavoitteena on ehkäistä syöpää sekä luoda sairastuneille ja heidän läheisilleen hyvän elämän edellytyksiä syövästä huolimatta.
Syöpäjärjestöt on yhteisnimitys Suomen Syöpäyhdistykselle ja Syöpäsäätiölle, joka on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu kaksitoista alueellista syöpäyhdistystä ja viisi valtakunnallista potilasjärjestöä sekä tutkimuslaitos Suomen Syöpärekisteri. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää THL:n viranomaisrekisteriä, syöpärekisteriä, joka sisältää syöpätautien rekisterin sekä kansallisten syöpäseulontojen rekisterit.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Syöpäjärjestöt
Syöpäjärjestöt Maailman syöpäpäivänä: Suomeen laadittu kansallinen syöpästrategia ei toteudu itsestään3.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Huomenna vietetään Maailman syöpäpäivää. Syöpäjärjestöt haluaa syöpäpäivänä kiinnittää huomion siihen, että vastikään laadittu syöpästrategia tarvitsee rahoitusta, jotta sen hyödyt voidaan tavoittaa.
Kysely: 39 prosenttia työikäisistä syöpään sairastuneista kokenut syrjintää tai ennakkoluuloja30.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Kolmasosa Suomessa syöpädiagnoosin saaneista on työikäisiä. Yhä useampi sairastunut haluaa ja voi jatkaa sairastumisen jälkeen työelämässä, mutta sairastuneiden polku työelämään voi olla haasteellinen. Syöpään sairastuneilla on myös suurempi riski joutua työttömäksi, ja samalla työttömyyteen sekä sairastamiseen liittyy taloudellista taakkaa.
Koronapandemia heikensi syöpäpotilaiden selviytymistä Pohjoismaissa28.1.2026 08:25:16 EET | Tiedote
Koronapandemia vaikutti haitallisesti syöpään sairastuneiden lyhytaikaiseen ennusteeseen. Tämä käy ilmi laajasta väestöpohjaisesta tutkimuksesta.
Keuhkosyövän seulontapilotin osallistujamäärä täyttyi ennätysvauhdissa27.1.2026 13:49:14 EET | Tiedote
Keuhkosyövän seulontapilotti keräsi ennätysmäärän hakijoita heti käynnistymisensä jälkeen. Poikkeuksellisen suuri kiinnostus osoittaa, että seulonnalle on Suomessa selkeä tarve. Ilmoittautuminen tutkimukseen on Pohjanmaata lukuun ottamatta nyt suljettu.
Keuhkosyövän seulontapilotti käynnistyy – mukaan etsitään pitkään tupakoineita 50–74-vuotiaita21.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Tänään alkava keuhkosyövän seulontapilotti toteutetaan viiden alueellisen sairaalan kanssa. Pilottiin voivat hakea mukaan 50–74-vuotiaat, pitkään tupakoineet henkilöt Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueilta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme